Kurssit

Alta löydät tiedot YUNETin ajankohtaisesta opetuksesta. Tutustu kurssitietoihin ja ilmoittautumisohjeisiin huolella.

Ilmoittautuminen syyslukukauden opintoihin alkaa 1.8.2022. Kurssikohtaiset ilmoittautumisajat ja ilmoittautumislinkit löytyvät jokaisen kurssin kuvauksesta. Oman yliopistosi järjestämään opetukseen voit ilmoittautua yliopistosi normaalia ilmoittautumiskäytäntöä noudattaen (poikkeuksena Turun yliopiston kurssit, jotka ovat tarjolla ainoastaan YUNETin kautta).

Opetustarjonta syyslukukaudella 2022:

Yunet1 Lapset ja nuoret yhteiskunnassa, 5 op (Children and young people in society)

Yunet2 Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen keskeiset suuntaukset, 5 op (Key trends in youth work and youthstudies)

Yunet3 Lapsuus tutkimuskohteena, 5 op (Childhood research)

Yunet6 Koulutussosiologia, 5 op (Sociology of Education)

Yunet7 Koulutus- ja työmarkkinasiirtymät nuoruudessa, 5 op (Educational and school-to-work transitions in youth) 

Yunet8 Lapsuuden ja nuoruuden historia, 5 op (History of childhood and youth)

Yunet9 Nuorisotutkimuksen menetelmät, 5 op (Methods in youth studies) Also available in English.

Yunet10 Nuorten hyvinvoinnin strateginen kehittäminen, 5 op (Strategic development of young people’s wellbeing)

Mikäli suoritat opintokokonaisuutta, ks. myös opinto-opas

Kurssisuoritukset arvioidaan kahden viikon sisällä kurssin päättymisestä. Arvioinnin jälkeen kurssisuoritukset ilmoitetaan rekisteriin, viimeistään kaksi viikkoa kurssin päättymisestä. Kurssikohtaiset ajankohdat löytyvät kunkin kurssin kuvauksesta.


Yunet1 Lapset ja nuoret yhteiskunnassa (Children and young people in society)

Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos (SOSK-LN501 Lapset ja nuoret yhteiskunnassa)
Verkkokurssina vain YUNET -opiskelijoille

Laajuus: 5 op

Opettaja: Tarja Tolonen

Kurssiaika: 31.10 – 13.12.2022

Opintojakson osaamistavoitteet:

  • Opiskelija osaa etsiä ja arvioida tietoa lasten ja nuorten asemasta ja hyvinvoinnista suomalaisessa yhteiskunnassa. Opiskelija osaa etsiä ja soveltaa lapsiin ja nuoriin liittyvää tietoa.
  • Opiskelija oppii tarkastelemaan yhteiskuntaa, politiikkaa ja sen instituutioita kriittisesti lasten ja nuorten näkökulmasta.
  • Opiskelija osaa tarkastella lasten ja nuorten kokemuksia ja näkemyksiä suomalaisista instituutioista sekä institutionaalisia käsityksiä lapsuudesta ja nuoruudesta.
  • Opiskelija tietää mitä tutkimustraditioita on käytetty ja yhteiskunnallisia kysymyksiä asetettu erityisesti lapsuuden- ja nuorisotutkimuksen piirissä.

Opintojakson sisältö: Lapsuuden tutkimuksen ja nuorisotutkimuksen näkökulmasta lapset ja nuoret ovat osa suomalaista yhteiskuntaa ja lapsiin ja nuoriin kohdistuvassa tutkimuksessa tiivistyvät monet sosiaali- ja yhteiskuntatieteiden teemat kuten rakenteeseen ja toimijuuteen liittyvät kysymykset. Lapset ja nuoret ovat esimerkiksi kouluvelvollisina ja alaikäisinä monen intressin ja viranomaistoimen kohteena.  Opintojaksossa lasten ja nuorten asemaa, toimintaa ja kansalaisuutta ja instituutioita tarkastellaan kriittisessä valossa ja yhteiskuntaa tarkastellaan lasten ja nuorten kautta.

Arviointi: 1-5

Suoritustapa:  Kurssi on Moodlealustalla toimiva verkkokurssi, ja suoritetaan luentoja kuunnellen, kirjallisuuteen tutustuen sekä kirjallisten tehtävien (keskustelualusta ja esseet) kautta. Kurssisuoritusten arviointiaika on kaksi viikkoa kurssin päättymisestä.

ILMOITTAUDU 3.-27.10.2022 e-lomakkeella


Yunet2 Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen keskeiset suuntaukset (Key trends in youth work and youth studies)

Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (kurssikoodi YKTA02A)

Laajuus: 5 op

Opettaja: Juha Nieminen

Kurssiaika: 5.9. – 5.12.2022

Opintojakson osaamistavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee nuorisokysymyksen luonteen sekä nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen kehityksen, tehtävät, teoriaperinteitä ja sisältöalueita.

Opintojakson sisältö: Opintojaksolla käsitellään nuorisokysymyksen rakentumista, nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen kehityksen päälinjoja, erilaisia tehtäväkäsityksiä ja teoriaperinteitä sekä nuorisotyötä ja nuoria koskevaa tutkimusta.

Opetus ja suoritustavat: Kurssi on verkkokurssi ja se suoritetaan kokonaisuudessaan etäopintoina. Kurssi koostuu video- ja verkkomateriaalista ja oheiskirjallisuudesta, joiden pohjalta tehdään temaattisia tehtäviä itsenäisesti ja pienryhmissä. Kurssin suorittaminen edellyttää materiaaliin perehtymistä ja tehtävien tekemistä viikoittaisen rytmin mukaan

Kirjallisuus

Arviointi: 0-5

ILMOITTAUDU 1.-26.8.2022 e-lomakkeella


Yunet3 Lapsuus tutkimuskohteena (Childhood research)

Jyväskylän yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos (IKAM5004 Lapsuus tutkimuskohteena)

Laajuus: 5 op

Opettaja: Minna Ylilahti

Kurssiaika: 15.9 – 30.11.2022

Opintojakson osaamistavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää lapsuutta yhteiskunnallisena ja kulttuurisena ilmiönä, tunnistaa elämänvaiheen erityispiirteitä osana elämänkulkua sekä osaa arvioida lasten erityisyyttä tutkimuksessa.

Opintojakson sisältö: Opintojakso antaa kuvan lapsuudesta ja lasten ja lapsuuden tutkimuksesta sekä johdattaa kohteen erityisyyden ja erityiskysymysten hahmottamiseen.

Opetus ja suoritustavat: Kontaktiopetus, tentti tai kirjallinen työ. Suoritustapa ja ohjeet kurssin suorittamiseksi ilmoitetaan erikseen lukuvuosittain.

Kurssi on verkkototeutus moodlessa. Kurssi suoritetaan tekemällä ohjeen mukaan kaksi esseetyyppistä lyhyttä kirjoitelmatehtävää ja tentti moodlessa. Ohjeet näihin sekä kurssimateriaalit löytyvät kurssialueelta. Kurssilaiset saavat ohjeita sähköpostilla kurssin alkaessa. Tehtävien tekemisessä hyödynnetään kurssikirjallisuutta. Täydentävää kirjallisuutta löytyy kurssialueelta. 

Kirjallisuus:

Valitse kaksi teosta seuraavista (toinen suomeksi, toinen englanniksi):

Lagstöm H. & Pösö T. & Rutanen M & Vehkalahti K. 2010. Lasten ja nuorten tutkimuksen etiikka. Nuorisotutkimusseura.
TAI
Kallio K.P & Ritala-Koskinen A & Rutanen N. (toim.) 2016. Missä lapsuutta tehdään? Nuorisotutkimusseura.
JA
Leonard M. 2016. The Sociology of Children, Childhood and Generation. Sage.
TAI
Uusiauttila, S. & Määttä K. 2013 How to Study Children? Methodological Solutions of Childhood Research. Lapin yliopistokustannus.

Arviointi: 1-5.

Arviointiperusteet: Hyväksytty tentti ja kirjallinen suoritus

ILMOITTAUDU 22.8-9.9.2022 e-lomakkeella


Yunet6 Koulutussosiologia (Sosiology of education)

Oulun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta (kurssikoodi 413067S)

Laajuus: 5 op

Vastuuhenkilö: Veli-Matti Ulvinen

Kurssiaika: 5.9. – 1.12.2022

Opintojakson osaamistavoite: Opiskelija perehtyy oman valinnan ja kiinnostuksensa mukaan johonkin koulutussosiologiseen näkökulmaan. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:
– arvioida koulutussosiologisen asiantuntijuuden merkitystä työelämässä kasvatuksen kentillä.
– analysoida erilaisia tapoja edistää koulutusjärjestelmän kehittymistä.

Sisältö: Suoritetaan koulutussosiologinen työ esseenä tai esimerkiksi osallistumalla omassa tiedekunnassa menossa olevaan koulutussosiologista asiantuntijuutta ja työelämäosaamista kehittävään projektiin ja raportoimalla siitä.

Suoritustavat: Suoritustavasta, kirjallisuudesta ja muista suoritukseen liittyvistä asioista sovitaan erikseen vastuuhenkilön kanssa.

Kurssisuoritusten arviointiaika on kaksi viikkoa kurssin päättymisestä (15.12.2022).

Kirjallisuus (soveltuvin osin 4 teosta seuraavista):

Aittola, T. (toim.). (2012). Kasvatussosiologian suunnannäyttäjiä. Helsinki, Finland: Gaudeamus.

Apple, M. W., Ball, S. J., & Gandin, L. A. (Eds.). (2010). The Routledge international handbook of the sociology of education. New York, NY: Routledge.

Arum, R., Beattie, I. R., & Ford, K. (Eds.). (2011). The structure of schooling: Readings in the sociology of education. Los Angeles, CA: SAGE.

Ballantine, J. H., & Spade, J. Z. (Eds.). (2012). Schools and society: A sociological approach to education. Los Angeles, CA: SAGE.

Demaine, J. (Ed.). (2001) Sociology of education today. London, United Kingdom: Palgrave.

Luhmann, N., & Schorr, K-E. (2000). Problems of reflection in the system of education. Münster, Germany: Waxmann.

Rizvi, F., & Lingard, B. (2010). Globalizing education policy. London, United Kingdom: Routledge.

Simola, H. (Ed.) (2014). Finnish education mystery: Historical and sociological essays on schooling in Finland. London, United Kingdom: Routledge.

Torres, C. A., & Antikainen, A. (Eds.). (2003). The international handbook on the sociology of education: An international assessment of new research and theory. Lanham, MD: Rowman & Littlefield.

Verdugo, R. R. (Ed.). (2014). Educational reform in Europe: History, culture, and ideology. Charlotte, NC: Information Age Publishing.

Arviointi: 0-5

ILMOITTAUDU 1.8-2.9.2022 e-lomakkeella


Yunet7 Koulutus- ja työmarkkinasiirtymät nuoruudessa (Educational and school-to-work transitions in youth)

Turun yliopisto, Kasvatustieteiden laitos

Laajuus: 5 op

Vastuuhenkilö: Tero Järvinen

Kurssiaika: 12.9. – 2.12.2022

21.10.2022 mennessä palautetut esseet ilmoitetaan rekisteriin 4.11.2022 mennessä
Aikavälillä 22.10.-2.12.2022 mennessä palautetut esseet ilmoitetaan rekisteriin 16.12.2022 mennessä.

Sisältö: Opintojakson tavoitteena on perehtyä koulutus- ja työmarkkinasiirtymien kansainväliseen tutkimukseen sekä aihetta koskevaan teoreettiseen keskusteluun.

Opetus ja suoritustavat: Aihealueen kirjallisuudesta valitaan kolme vaihtoehtoa, joiden pohjalta kirjoitetaan essee.

Suoritusohjeet ja tehtävän palautus: https://moodle.utu.fi/ (HAKA-kirjautuminen, ohjeet opettajalta ilmoittautumisen hyväksynnän yhteydessä) 

Kirjallisuus:
Brunila, K., Mertanen, K., & Mononen Batista-Costa, S. (2020) Economic worries – therapeutic solutions? Entrepreneurial and therapeutic governing of transitions of young people. Teoksessa: Brunila, K. & Lundahl, L. (toim.) Youth on the move. Tendencies and tensions in youth policies and practices. Helsinki: Helsinki University Press, 149-166. https://doi.org/10.33134/HUP-3-8

Eurofound (2012) NEETs – Young people not in employment, education or training: Characteristics, costs and policy responses in Europe. Luxembourg: Publications Office of the European Union. http://www.eurofound.europa.eu/pubdocs/2012/54/en/1/EF1254EN.pdf

Eurofound (2014) Mapping youth transitions in Europe. Luxembourg: Publications Office of the European Union. https://www.eurofound.europa.eu/fi/publications/report/2014/labour-market/mapping-youth-transitions-in-europe

Furlong, A.; Woodman, D. & Wyn, J. (2011) Changing times, changing perspectives: Reconciling ‘transition’ and ‘cultural’ perspectives on youth and young adulthood. Journal of Sociology 47(4), 355-370.  DOI:10.1177/1440783311420787

Heinz, W. (2009) Structure and agency in transition research. Journal of Education and Work 22 (5), 391-404.  http://dx.doi.org/10.1080/13639080903454027

Jørgensen, CH.; Järvinen, T. & Lundahl, L. (2019) A Nordic transition regime? Policies for school-to-work transitions in Sweden, Denmark and Finland. European Educational Research Journal. Published ahead of print https://doi.org/10.1177%2F1474904119830037

Järvinen, T. (2020). Social background and labour market careers of young people: A comparison of two cohorts of Finnish young people not in employment, education or training (NEET). In: K. Brunila & L. Lundahl (Eds.) Youth on the move: Tendencies and tensions in youth policies and practices. Helsinki: Helsinki University Press, 37‒56. https://www.hup.fi/site/chapters/e/10.33134/HUP-3-3/

Kalalahti, M. & Varjo, J. (2021) On the pathway to an unforeseeable future: an actantial analysis of career designs of young people. Young. https://doi.org/10.1177%2F11033088211057369

Lundahl, L.; Lindblad, M.; Lovén, A.; Mårald, G. & Svedberg, G. (2015) No particular way to go: Careers of young adults lacking upper secondary qualifications. Journal of Education and Work.  http://dx.doi.org/10.1080/13639080.2015.1122179

Raffe, D. (2014) Explaining National Differences in Education-work Transitions. European Societies 16 (2), 175-193. http://dx.doi.org/10.1080/14616696.2013.821619

Rolfsman Ewa (2020) Swedish students in the process of transition to upper secondary education – factors of importance for educational choice and for their future. Education Inquiry https://doi.org/10.1080/20004508.2020.1746480

Arviointi: 1-5

ILMOITTAUDU 1.8 – 9.9.2022 e-lomakkeella


Yunet8 Lapsuuden ja nuoruuden historia (History of childhood and youth)

Turun yliopisto, Kasvatustieteiden laitos

Laajuus: 5 op

Vastuuhenkilö: Juhani Tähtinen

Kurssiaika: 12.9.2022 – 12.5.2023

Sisältö: Opintojakson tarkoituksena on tutustua lapsuuden ja nuoruuden historiaan, lasten ja nuorten elämään ja yhteiskunnalliseen asemaan eri aikakausina sekä heidän kasvatukseen ja koulutukseen liittyviin kysymyksiin Suomessa ja muualla.

Opetus ja suoritustavat: Kirjallisuuden pohjalta tehtävä essee. Essee kirjoitetaan vähintään kahden kurssiin liittyvän kirjan pohjalta. Lisäksi esseessä voi käyttää hyväksi myös muuta kirjallisuutta.

Suoritusohjeet: https://moodle.utu.fi/ (HAKA-kirjautuminen, ohjeet opettajalta ilmoittautumisen hyväksynnän yhteydessä) ja tehtävän palautus suoraan kurssin vastuuhenkilölle sähköpostilla (juhani.tahtinen@utu.fi).

Kirjallisuus:
Aapola, Sinikka & Kaarninen, Mervi (toim.) 2003. Nuoruuden vuosisata: suomalaisen nuorison historia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 909 & Nuorisotutkimusseura 32.

Ariès, Philippe 1996 [1962].  Centuries of childhood.

Aukia, Markku 2010. Lapset olkoot ihmisiksi. Suomen talonpoikaiskotien hiljainen kasvatus. Kansantieteellinen tutkimus. (Saatavissa myös nettiversiona https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/52564/diss2010aukia.pdf?sequence=1&isAllowed=y)

Huhtala, Sofia & Tähtinen Juhani 2014. Eteläpohjalaisten nuorten naisten jatkokoulutukseen liittämiä haaveita, toteutumaa ja merkityksiä 1920–1940-luvuilla Kasvatus & Aika 8 (2) 2014, 56–74. (https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68602)

Hämäläinen, Juha 2007. Lastensuojelun kehityslinjoja. Tutkimus Suomen lastensuojelun aatepohjasta ja oppihistoriasta. Kuopio: Snellman-instituutin A-sarja 22.

Kasvatus & Aika 2009:9. Lapsuuden historian teemanumeron artikkelit (https://journal.fi/kasvatusjaaika/issue/view/4762)

Kasvatus & Aika 2017:1. Lapsuudentutkimus teemanumeron artikkelit
(https://journal.fi/kasvatusjaaika/issue/view/4808)

Katajala-Peltomaa, Sari & Vuolanto, Ville 2013. Lapsuus ja arki antiikissa ja keskiajalla. Helsinki: Gaudeamus.

Kemppinen, Jaana 2001. Kotikasvatus kolmessa sukupolvessa. Jyväskylän yliopiston julkaisusarja Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 190.

Koskihaara, Niina,  Mäki, Maija & Schwartz, Eija 2018. Sinnikkään ja itsenäisen koululaisen muotokuva –koulukulttuurin ja koulunkäynnin muutoksia yhden suvun muisteluaineiston valossa. Kasvatus & Aika 12 (4), 54‒75. (https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/76615)

Levi, Giovanni & Schmitt Jean-Calude (toim.) 1997. A History of Young People in the West 2. Stormy Evolution to Modern times. Cambridge: The Belknap Press of Harvard University Press.

Malinen, Antti & Tamminen, Tuomo 2017. Jälleenrakentajien lapset. Sotienjälkeinen Suomi lapsen silmin: Helsinki: Gaudeamus.

Malinen, Antti & Tamminen, Tuomo 2022. Leikitäänkö? Lasten kaverisuhteet 1900-luvun Suomessa. Helsinki: Gaudeamus.

de Mause, Lloyd (toim.) 1980. The History of Childhood. London: Souvenir Press.

Montgomery, H. 2009. An Introduction to Childhood. Anthropological Perspectives on Children’s Lives. Malden, MA: Wiley-Blackwell.

Moring, Beatrice 1994. Skärgårdsbor: hushåll, familj och demografi i finländsk kustbygd på 1600-, 1700- och 1800-talen. Helsingfors: Finska vetenskaps-societeten: Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 145.

Nieminen, Juha 1995. Nuorisossa tulevaisuus. Suomalaisen nuorisotyön historia. Helsinki: Nuorisotutkimusseura r.y. ja Lasten keskus Oy.

Pollock, Linda A. 1983. Forgotten children: parent-child relations from 1500 to 1900. Cambridge: Cambridge University Press.

Ruohola Sirpa 2012. Äidiltä tyttärelle. Koulutuskulttuurisia siirtymiä neljässä sukupolvessa

Sidén, Karin 2001. Den ideala barndomen. Studier i det stormaktstida barnpoträttets ikonografi och funktion. Stockholm: Raster Förlag.

Stanbridge, Karen 2008. Childhood as cognition, or taking Ariès at his word. Kasvatus & Aika 2008 2 (4), 25‒37. (https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68198)

Tuomaala, Saara 2004. Työtätekevistä käsistä puhtaiksi ja kirjoittaviksi. Suomalaisen oppivelvolliskoulun ja maalaislasten kohtaaminen 1921–1939. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Bibliotheca Historica 89.

Tuomaala, Saara 2007. Maalaislasten ja -nuorten moninaiset koulutiet. Kasvatus & Aika 1 (1), 49‒69 (https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/67881/28480)

Turun yliopiston julkaisuja Annales Universitatis Turkuensis C 342. (nettiversio: https://www.utupub.fi/handle/10024/78729)

Tähtinen, Juhani 1992. Miten kasvattaa pikkulapsia: kasvatusmoraliteetin ja -suuntausten lähtökohtien muutoksia Suomessa 1850–1989 suomenkielisten kasvatus- ja hoito-oppaiden sekä aikakauslehdistön ilmaisemana. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisusarja. A, Tutkimuksia 157.

Vehkalahti, Kaisa 2008. Daughters of Penitence. Vuorela State Reform School and the Construction of Reformatory Identity, 1893–1923. Cultural History, University of Turku.

Vitie, Paula 2018. ”Opinnot aukeaa ja asiat hoituu” – vuoden 1964 ylioppilaiden kokemuksia opiskelusta maaseutulukiossa (https://www.utupub.fi/handle/10024/146347)

Arviointi: 1-5

ILMOITTAUDU 1.8.-9.9.2022 e-lomakkeella


Yunet9 Nuorisotutkimuksen menetelmät (Methods in youth studies, English description below)

Vastuuyliopisto: Nuorisotutkimusseura

Laajuus: 5op

Ajankohta: Nuorisotutkimuspäivät 9.–10.11.2022 Joensuussa; esseen palautus 2.12.2022 mennessä vastuuopettajalle.

Vastuuopettaja: Ilmoitetaan myöhemmin

Kenelle: Läsnä oleville Helsingin, Oulun, Tampereen ja Turun yliopiston sekä XAMK:n tutkinto-opiskelijoille. Kurssi soveltuu osaksi kandidaatti- ja maisteriopintoja. Katso alla kohta Suoritusten rekisteröinti

Opintojaksolle ilmoittautuminen: 28.10.2022 mennessä

Osaamistavoitteet: Opiskelija tutustuu tutkimusmenetelmiin ja eettisiin kysymyksiin tutkimuksen kohdistuessa erityisesti lapsiin ja nuoriin sekä nuorisotutkimuksen ajankohtaisiin metodologisiin keskusteluihin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää monitieteisen/yhteiskuntatieteellisen nuorisotutkimuksen metodologisia erityispiirteitä ja osaa arvioida niiden soveltuvuutta erilaisiin tutkimusaiheisiin ja -kysymyksiin.

Kurssitehtävän kuvaus: Itsenäisesti suoritettava kurssitehtävä: osallistuminen Nuorisotutkimuspäiville Joensuussa 9.–10.11.2022 ja sen pohjalta laadittava essee. Opiskelija saa tarkemman tehtävänannon ja listan tehtävässä hyödynnettävästä kurssikirjallisuudesta ilmoittautumisensa jälkeen. Opiskelija kirjoittaa tehtävänannon mukaisesti vähintään 10 sivuisen esseen kuuntelemiensa esitysten pohjalta ja ilmoitettua kurssikirjallisuutta hyödyntäen.

Nuorisotutkimuspäivät 2022:  ”On-line ja off-line: Digitalisaatio, ”digismi” ja tuoreen kosketuksen sukupolvi”. Lisätietoa:Nuorisotutkimuspäivät 2022

Nuorisotutkimuspäiville osallistuminen on perustutkinto-opiskelijoille ilmaista. Kurssin opiskelijat ilmoittautuvat Nuorisotutkimuspäiville kategoriaan Perustutkinto-opiskelijat (Nuorisotutkimusseuran jäsenet) ja eläkkeellä olevat seniorijäsenet 0€. Lisätiedoksi merkitään Yunet9-kurssi.

Suoritusten rekisteröinti: Kurssisuorituksen rekisteröinti tapahtuu oman yliopiston YUNET-koulutusyhteyshenkilön kautta (katso: https://yunet-verkosto.blog/yunetista/yhteystiedot/). Lähtökohtaisesti kurssille (5 op) on osoitettu seuraavat korvaavuudet:

  • Helsingin yliopisto: sosk 5034 Lapsuuden ja nuoruuden ajankohtaisia kysymyksiä 1 tai sosk 5035 Lapsuuden ja nuoruuden ajankohtaisia kysymyksiä 2
  • Jyväskylän yliopisto: Vapaasti valittavat opinnot
  • Oulun yliopisto: 407041A, Kvalitatiivisen tutkimuksen peruskurssi
  • Tampereen yliopisto: joko YKT.301 Tutkimusmetodologia, osa I tai YKT.302 Tutkimusmetodologia, osa II (sovi suorituksesta graduohjaajasi kanssa)
  • Turun yliopisto: Muut opinnot.
  • Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK: Täydentävä osaaminen

Lisätietoja kaikissa yliopistoissa antavat YUNET-koulutusyhteyshenkilöt.

Ilmoittautumisen jälkeen saat tarkemman tehtävänannon ja listan tehtävässä hyödynnettävästä kurssikirjallisuudesta sekä luentopassin, joka sinun tulee tulostaa käyttöösi Nuorisotutkimuspäivien ajaksi.

Arviointi: 1-5

ILMOITTAUDU: 26.9.-28.10.2022 e-lomakkeella

Description of the course:

Yunet9 Methods in youth studies (5 ects) -course organised by YUNET – Finnish University Network for Youth Studies, is now available for students of YUNET -member universities. The course takes place at the Annual Conference of Youth Studies in Joensuu, 9th to 10th of November, 2022. The course requires independent work and is consisted of two parts:

  1. following lectures and thematic working groups held during the conference
  2. writing an essay based on the lectures and working groups

Responsible university: Finnish Youth Research Society

When: 9th to 10th of November, 2022. Deadline for the essay: 2nd of December, 2022.

For who? To the active students of the following universities: Helsinki, Oulu, Tampere, Turku and XAMK. Course may be part of under graduate or graduate studies.

Aims: The students familiarise themselves with the ongoing discussion concerning research methodologies, methods and ethical questions in youth research. After completing the course, the students understand the special methodological features of multidisciplinary/societal youth research and are able to design appropriate research topics and questions.

Grading scale: 1-5

The course literature and more detailed instructions for the assignments are sent to students before the course begins.

More information: Annual Conference of Youth Studies. Participating the conference is free of charge for undergraduate and graduate students. 

SIGN UP: 26.9.-28.10.2022 e-lomakkeella


Yunet10 Nuorten hyvinvoinnin strateginen kehittäminen (Strategic development of young people’s wellbeing)

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Nuorisokasvatuksen johtamisen ja kehittämisen koulutus (YAMK)

Laajuus: 5 op

Opettaja: Katja Komonen

Kurssiaika: 1.10.-19.12.2022

Opintojakson osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:

  • Ymmärtää nuorten hyvinvoinnin strategisen kehittämisen taustat ja yhteiskunnallisen kontekstin.
  • Tuntee nuorten hyvinvoinnin strategisen ohjauksen ja kehittämisen kansainväliset, kansalliset ja paikalliset rakenteet, toimijat, ohjausjärjestelmät ja prosessit.
  • Osaa analysoida nuorten hyvinvoinnin strategisen kehittämisen merkitystä osana nuorisokasvatuksen toimintakenttää samoin kuin jäsentää nuorisokasvatuksen roolia kehittämistyössä.

Opintojakson sisältö:

  • Strategisen kehittämisen yhteiskunnalliset lähtökohdat
  • Nuorten hyvinvoinnin strategisen ohjauksen ja kehittämisen kansainväliset, kansalliset ja paikalliset rakenteet, toimijat, ohjausjärjestelmät ja prosessit
  • Nuorten hyvinvoinnin strategisen kehittämisen merkitys osana nuorisokasvatuksen toimintakenttää
  • Nuorisokasvatuksen rooli nuorten hyvinvoinnin kehittämistyössä

Opintojakson toteutustapa: Verkkototeutus. Toteutus koostuu 135 tunnin itsenäisestä ja täysin omaan tahtiin etenevästä työskentelystä ja kuuden tehtävän suorittamisesta Learn-verkko-oppimisympäristössä 1.10.-19.12.2022. Opettaja toimittaa sinulle Learn-alustan kurssiavaimen ennen opintojakson alkamista.

Kirjallisuus:

Ilmoitetaan opintojakson Learn-alustalla.

Arviointi:  0-5.

ILMOITTAUDU 1.8.-26.9.2022 e-lomakkeella


benny-jackson-222664


Opintojaksojen tiedot perustuvat yliopistojen opetussuunnitelmiin; siksi osa kursseista ilmoitetaan arvioitavan asteikolla 0-5 ja osa asteikolla 1-5. Numeroarvioinnin perusteena on kuitenkin aina hyväksytty kurssisuoritus. Hylätty suoritus = 0.