Kurssit

Alta löydät tiedot YUNETin ajankohtaisesta opetuksesta. Tutustu kurssitietoihin ja ilmoittautumisohjeisiin huolella.

Ilmoittautuminen kevätlukukauden 2024 opintoihin alkaa 4.12.2023. Kurssikohtaiset ilmoittautumisajat ja ilmoittautumislinkit löytyvät jokaisen kurssin kuvauksesta. Oman korkeakoulusi järjestämään opetukseen voit ilmoittautua korkeakoulun normaalia ilmoittautumiskäytäntöä noudattaen (poikkeuksena Turun yliopiston kurssit, jotka ovat tarjolla ainoastaan YUNETin kautta).

Opetustarjonta kevätlukukaudella 2024:

Huom! Ei pakollisia opintojaksoja.

Vapaasti valittavia opintojaksoja:

Yunet 4 Nuorten hyvinvoinnin strateginen kehittäminen, 5 op (Strategic development of young people’s wellbeing)

Yunet5 Kasvatuksen yhteiskunnallis-kulttuuriset kontekstit, 5 op (Sociocultural contexts of education)

Yunet6 Koulutussosiologia, 5 op (Sociology of Education)

Yunet7 Koulutus- ja työmarkkinasiirtymät nuoruudessa, 5 op (Educational and school-to-work transitions in youth) 

Yunet8 Lapsuuden ja nuoruuden historia, 5 op (History of childhood and youth)

Yunet9 Methods in youth studies, 5 ects (Nuorisotutkimuksen menetelmät)

Yunet10 Youth transitions to work in the Middle East and North Africa, 5 ects

Yunet 11 Pelikasvatus nuorisotyössä, 5 op

Yunet4 Nuorten hyvinvoinnin strateginen kehittäminen (Strategic development of young people’s wellbeing)

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Nuorisokasvatuksen johtamisen ja kehittämisen koulutus, YAMK (NK00DV06-3005)

Laajuus: 5 op

Vastuuhenkilö / opettaja: Katja Komonen

Kurssiaika: 01.02.-15.05.2024.

Opintojakson osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • Ymmärtää nuorten hyvinvoinnin strategisen kehittämisen taustat ja yhteiskunnallisen kontekstin.
  • Tuntee nuorten hyvinvoinnin strategisen ohjauksen ja kehittämisen kansainväliset, kansalliset ja paikalliset rakenteet, toimijat, ohjausjärjestelmät ja prosessit.
  • Osaa analysoida nuorten hyvinvoinnin strategisen kehittämisen merkitystä osana nuorisokasvatuksen toimintakenttää samoin kuin jäsentää nuorisokasvatuksen roolia kehittämistyössä.

Opintojakson sisältö:

Strategisen kehittämisen yhteiskunnalliset lähtökohdat

Nuorten hyvinvoinnin strategisen ohjauksen ja kehittämisen kansainväliset, kansalliset ja paikalliset rakenteet, toimijat, ohjausjärjestelmät ja prosessit

Nuorten hyvinvoinnin strategisen kehittämisen merkitys osana nuorisokasvatuksen toimintakenttää

Nuorisokasvatuksen rooli nuorten hyvinvoinnin kehittämistyössä

Opintojakson toteutustapa

Verkkototeutus. Toteutus koostuu 135 tunnin itsenäisestä ja täysin omaan tahtiin etenevästä työskentelystä ja kuuden tehtävän suorittamisesta Learn-verkko-oppimisympäristössä 1.2.-15.5.2024. Opettaja toimittaa sinulle Learn-alustan kurssiavaimen ennen opintojakson alkamista.

Kirjallisuus: Ilmoitetaan opintojakson Learn-alustalla.

Arviointi:  1-5

ILMOITTAUDU: 07.12.2023-22.01.2024 e-lomakkeella

Yunet5 Kasvatuksen yhteiskunnallis-kulttuuriset kontekstit (Sociocultural contexts of education)

Oulun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta (kurssikoodi 410087P)

Laajuus: 5 op

Vastuuhenkilö: Veli-Matti Ulvinen

Kurssiaika: 09.01.–31.03.2024.

Opintojakson osaamistavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:

Käyttää yhteiskuntatieteellisen kasvatustutkimuksen keskeisiä käsitteitä ja analysoida niihin liittyviä peruskysymyksiä kasvun ja kasvatuksen eri konteksteissa.

Tunnistaa muun muassa sosiaalisen aseman ja sukupuolen merkityksen kasvatusta ja koulutusta koskevassa keskustelussa (ml. intersektionaalisuus).

Soveltaa kasvatuksen ja koulutuksen monikulttuurisia, oikeudellisia, sosiaalisia ja vastuullisuuteen liittyviä kysymyksiä arkielämän eri tilanteissa. kuvata suomalaisen koulutusjärjestelmän historiallisia, yhteiskuntapoliittisia ja ammatillisia lähtökohtia.

Sisältö:

  • Yhteiskuntatieteellisen kasvatustutkimuksen perusteet.
  • Kulttuurin, yhteiskunnan ja ympäristön asettamat kasvun ja kasvatuksen mahdollisuudet ja rajoitteet (ml. esim. poliittiset, taloudelliset ja sukupuolittuneet näkökulmat).
  • Kasvatuksen monikulttuuriset, oikeudelliset, sosiaaliset ja vastuullisuuteen liittyvät kysymykset (ml. esim. sukupuolen, seksuaalisuuden ja intersektionaalisuuden näkökulmasta).
  • Kasvatusjärjestelmät ja niiden sukupuoli osana yhteiskunnan historiallista kehitystä (ml. koulutuspolitiikka osana yhteiskuntapolitiikkaa).
  • Tasa-arvopolitiikka osana koulutus- ja yhteiskuntapolitiikkaa.

Suoritustavat: Opintojakson infoluento on tiistaina 09.01.2024 klo 10.15–12.00 Zoom-osoitteessa https://oulu.zoom.us/j/65299306344. Muuten opintojakso toteutetaan kokonaan aihealueittain etenevänä ja aikataulutettuna verkkokurssina Moodlessa, jossa kaikki luennot opiskellaan tallenteilta (ml. muu luentoihin liittyvä materiaali). Työskentelyaika aihealueilla on 15.01.–28.02.2024. Loppuesseen palautus viimeistään 31.03.2024 mennessä.

Kirjallisuus: 

Antikainen, A., Rinne, R. & Koski, L. (2000). Kasvatussosiologia. Jyväskylä: PS-kustannus.

Saresma, T., Rossi, L-M. & Juvonen, T. (toim.). (2010). Käsikirja sukupuoleen. Tampere: Vastapaino.

Arviointi: 0-5

ILMOITTAUDU 04.12.2023 – 12.01.2024 e-lomakkeella

Yunet6 Koulutussosiologia (Sosiology of education)

Oulun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta (kurssikoodi 413067S)

Laajuus: 5 op

Vastuuhenkilö: Veli-Matti Ulvinen

Kurssiaika: 09.01.–04.05.2024

Opintojakson osaamistavoite: Opiskelija perehtyy oman valinnan ja kiinnostuksensa mukaan johonkin koulutussosiologiseen näkökulmaan. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:

  • arvioida koulutussosiologisen asiantuntijuuden merkitystä työelämässä kasvatuksen kentillä.
  • analysoida erilaisia tapoja edistää koulutusjärjestelmän kehittymistä.

Sisältö: Suoritetaan koulutussosiologinen työ esseenä tai esimerkiksi osallistumalla omassa tiedekunnassa menossa olevaan koulutussosiologista asiantuntijuutta ja työelämäosaamista kehittävään projektiin ja raportoimalla siitä.

Suoritustavat: Suoritustavasta, kirjallisuudesta ja muista suoritukseen liittyvistä asioista sovitaan erikseen vastuuhenkilön kanssa.

Kurssisuoritusten arviointiaika on viimeistään kaksi viikkoa kurssin päättymisestä (18.05.2024).

Kirjallisuus (soveltuvin osin 4 teosta seuraavista):

Aittola, T. (toim.). (2012). Kasvatussosiologian suunnannäyttäjiä. Helsinki, Finland: Gaudeamus.

Apple, M. W., Ball, S. J., & Gandin, L. A. (Eds.). (2010). The Routledge international handbook of the sociology of education. New York, NY: Routledge.

Arum, R., Beattie, I. R., & Ford, K. (Eds.). (2011). The structure of schooling: Readings in the sociology of education. Los Angeles, CA: SAGE.

Ballantine, J. H., & Spade, J. Z. (Eds.). (2012). Schools and society: A sociological approach to education. Los Angeles, CA: SAGE.

Demaine, J. (Ed.). (2001) Sociology of education today. London, United Kingdom: Palgrave.

Luhmann, N., & Schorr, K-E. (2000). Problems of reflection in the system of education. Münster, Germany: Waxmann.

Rizvi, F., & Lingard, B. (2010). Globalizing education policy. London, United Kingdom: Routledge.

Simola, H. (Ed.) (2014). Finnish education mystery: Historical and sociological essays on schooling in Finland. London, United Kingdom: Routledge.

Thrupp, M., Seppänen, P., Kauko, J., & Kosunen, S. (Eds.). (2023). Finland’s famous education system: Unvarnished insights into Finnish schooling. Singapore: Springer. https://doi.org/10.1007/978-981-19-8241-5

Torres, C. A., & Antikainen, A. (Eds.). (2003). The international handbook on the sociology of education: An international assessment of new research and theory. Lanham, MD: Rowman & Littlefield.

Verdugo, R. R. (Ed.). (2014). Educational reform in Europe: History, culture, and ideology. Charlotte, NC: Information Age Publishing.

Arviointi: 0-5

ILMOITTAUDU 04.12.2023 – 12.01.2024 e-lomakkeella

Yunet7 Koulutus- ja työmarkkinasiirtymät nuoruudessa (Educational and school-to-work transitions in youth)

Turun yliopisto, Kasvatustieteiden laitos

Laajuus: 5 op

Vastuuhenkilö: Tero Järvinen

Kurssiaika: 15.01.-31.05.2024

Esseiden palautusaika 22.01-31.05.2024.  Esseet arvioidaan kolmen viikon kuluttua palautuksesta.

Sisältö: Opintojakson tavoitteena on perehtyä koulutus- ja työmarkkinasiirtymien kansainväliseen tutkimukseen sekä aihetta koskevaan teoreettiseen keskusteluun.

Opetus ja suoritustavat: Aihealueen kirjallisuudesta valitaan kolme vaihtoehtoa, joiden pohjalta kirjoitetaan essee.

Suoritusohjeet ja tehtävän palautus: https://moodle.utu.fi/ (HAKA-kirjautuminen, ohjeet opettajalta ilmoittautumisen hyväksynnän yhteydessä) 

Kirjallisuus:
Brunila, K., Mertanen, K., & Mononen Batista-Costa, S. (2020) Economic worries – therapeutic solutions? Entrepreneurial and therapeutic governing of transitions of young people. Teoksessa: Brunila, K. & Lundahl, L. (toim.) Youth on the move. Tendencies and tensions in youth policies and practices. Helsinki: Helsinki University Press, 149-166. https://doi.org/10.33134/HUP-3-8

Eurofound (2012) NEETs – Young people not in employment, education or training: Characteristics, costs and policy responses in Europe. Luxembourg: Publications Office of the European Union. http://www.eurofound.europa.eu/pubdocs/2012/54/en/1/EF1254EN.pdf

Eurofound (2014) Mapping youth transitions in Europe. Luxembourg: Publications Office of the European Union. https://www.eurofound.europa.eu/fi/publications/report/2014/labour-market/mapping-youth-transitions-in-europe

Furlong, A.; Woodman, D. & Wyn, J. (2011) Changing times, changing perspectives: Reconciling ‘transition’ and ‘cultural’ perspectives on youth and young adulthood. Journal of Sociology 47(4), 355-370.  DOI:10.1177/1440783311420787

Heinz, W. (2009) Structure and agency in transition research. Journal of Education and Work 22 (5), 391-404.  http://dx.doi.org/10.1080/13639080903454027

Jørgensen, CH.; Järvinen, T. & Lundahl, L. (2019) A Nordic transition regime? Policies for school-to-work transitions in Sweden, Denmark and Finland. European Educational Research Journal. Published ahead of print https://doi.org/10.1177%2F1474904119830037

Järvinen, T. (2020). Social background and labour market careers of young people: A comparison of two cohorts of Finnish young people not in employment, education or training (NEET). In: K. Brunila & L. Lundahl (Eds.) Youth on the move: Tendencies and tensions in youth policies and practices. Helsinki: Helsinki University Press, 37‒56. https://www.hup.fi/site/chapters/e/10.33134/HUP-3-3/

Kalalahti, M. & Varjo, J. (2021) On the pathway to an unforeseeable future: an actantial analysis of career designs of young people. Young. https://doi.org/10.1177%2F11033088211057369

Lundahl, L.; Lindblad, M.; Lovén, A.; Mårald, G. & Svedberg, G. (2015) No particular way to go: Careers of young adults lacking upper secondary qualifications. Journal of Education and Work.  http://dx.doi.org/10.1080/13639080.2015.1122179

Raffe, D. (2014) Explaining National Differences in Education-work Transitions. European Societies 16 (2), 175-193. http://dx.doi.org/10.1080/14616696.2013.821619

Rolfsman Ewa (2020) Swedish students in the process of transition to upper secondary education – factors of importance for educational choice and for their future. Education Inquiry https://doi.org/10.1080/20004508.2020.1746480

Arviointi: 1-5

ILMOITTAUDU 04.12.2023-12.01.2024 e-lomakkeella

Yunet8 Lapsuuden ja nuoruuden historia (History of childhood and youth)

Turun yliopisto, Kasvatustieteiden laitos

Laajuus: 5 op

Vastuuhenkilö: Juhani Tähtinen

Kurssiaika: 15.01.-31.05.2024

Sisältö: Opintojakson tarkoituksena on tutustua lapsuuden ja nuoruuden historiaan, lasten ja nuorten elämään ja yhteiskunnalliseen asemaan eri aikakausina sekä heidän kasvatukseen ja koulutukseen liittyviin kysymyksiin Suomessa ja muualla.

Opetus ja suoritustavat: Kirjallisuuden pohjalta tehtävä essee. Essee kirjoitetaan vähintään kahden kurssiin liittyvän kirjan pohjalta. Lisäksi esseessä voi käyttää hyväksi myös muuta kirjallisuutta.

Suoritusohjeet: https://moodle.utu.fi/ (HAKA-kirjautuminen, ohjeet opettajalta ilmoittautumisen hyväksynnän yhteydessä) ja tehtävän palautus suoraan kurssin vastuuhenkilölle sähköpostilla (juhani.tahtinen@utu.fi).

Kirjallisuus:
Aapola, Sinikka & Kaarninen, Mervi (toim.) 2003. Nuoruuden vuosisata: suomalaisen nuorison historia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 909 & Nuorisotutkimusseura 32.

Ariès, Philippe 1996 [1962].  Centuries of childhood.

Aukia, Markku 2010. Lapset olkoot ihmisiksi. Suomen talonpoikaiskotien hiljainen kasvatus. Kansantieteellinen tutkimus. (Saatavissa myös nettiversiona https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/52564/diss2010aukia.pdf?sequence=1&isAllowed=y)

Huhtala, Sofia & Tähtinen Juhani 2014. Eteläpohjalaisten nuorten naisten jatkokoulutukseen liittämiä haaveita, toteutumaa ja merkityksiä 1920–1940-luvuilla Kasvatus & Aika 8 (2) 2014, 56–74. (https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68602)

Hämäläinen, Juha 2007. Lastensuojelun kehityslinjoja. Tutkimus Suomen lastensuojelun aatepohjasta ja oppihistoriasta. Kuopio: Snellman-instituutin A-sarja 22.

Kasvatus & Aika 2009:9. Lapsuuden historian teemanumeron artikkelit (https://journal.fi/kasvatusjaaika/issue/view/4762)

Kasvatus & Aika 2017:1. Lapsuudentutkimus teemanumeron artikkelit
(https://journal.fi/kasvatusjaaika/issue/view/4808)

Katajala-Peltomaa, Sari & Vuolanto, Ville 2013. Lapsuus ja arki antiikissa ja keskiajalla. Helsinki: Gaudeamus.

Kemppinen, Jaana 2001. Kotikasvatus kolmessa sukupolvessa. Jyväskylän yliopiston julkaisusarja Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 190.

Koskihaara, Niina,  Mäki, Maija & Schwartz, Eija 2018. Sinnikkään ja itsenäisen koululaisen muotokuva –koulukulttuurin ja koulunkäynnin muutoksia yhden suvun muisteluaineiston valossa. Kasvatus & Aika 12 (4), 54‒75. (https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/76615)

Levi, Giovanni & Schmitt Jean-Calude (toim.) 1997. A History of Young People in the West 2. Stormy Evolution to Modern times. Cambridge: The Belknap Press of Harvard University Press.

Malinen, Antti & Tamminen, Tuomo 2017. Jälleenrakentajien lapset. Sotienjälkeinen Suomi lapsen silmin: Helsinki: Gaudeamus.

Malinen, Antti & Tamminen, Tuomo 2022. Leikitäänkö? Lasten kaverisuhteet 1900-luvun Suomessa. Helsinki: Gaudeamus.

de Mause, Lloyd (toim.) 1980. The History of Childhood. London: Souvenir Press.

Montgomery, H. 2009. An Introduction to Childhood. Anthropological Perspectives on Children’s Lives. Malden, MA: Wiley-Blackwell.

Moring, Beatrice 1994. Skärgårdsbor: hushåll, familj och demografi i finländsk kustbygd på 1600-, 1700- och 1800-talen. Helsingfors: Finska vetenskaps-societeten: Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 145.

Nieminen, Juha 1995. Nuorisossa tulevaisuus. Suomalaisen nuorisotyön historia. Helsinki: Nuorisotutkimusseura r.y. ja Lasten keskus Oy.

Pollock, Linda A. 1983. Forgotten children: parent-child relations from 1500 to 1900. Cambridge: Cambridge University Press.

Ruohola Sirpa 2012. Äidiltä tyttärelle. Koulutuskulttuurisia siirtymiä neljässä sukupolvessa

Sidén, Karin 2001. Den ideala barndomen. Studier i det stormaktstida barnpoträttets ikonografi och funktion. Stockholm: Raster Förlag.

Stanbridge, Karen 2008. Childhood as cognition, or taking Ariès at his word. Kasvatus & Aika 2008 2 (4), 25‒37. (https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68198)

Tuomaala, Saara 2004. Työtätekevistä käsistä puhtaiksi ja kirjoittaviksi. Suomalaisen oppivelvolliskoulun ja maalaislasten kohtaaminen 1921–1939. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Bibliotheca Historica 89.

Tuomaala, Saara 2007. Maalaislasten ja -nuorten moninaiset koulutiet. Kasvatus & Aika 1 (1), 49‒69 (https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/67881/28480)

Turun yliopiston julkaisuja Annales Universitatis Turkuensis C 342. (nettiversio: https://www.utupub.fi/handle/10024/78729)

Tähtinen, Juhani 1992. Miten kasvattaa pikkulapsia: kasvatusmoraliteetin ja -suuntausten lähtökohtien muutoksia Suomessa 1850–1989 suomenkielisten kasvatus- ja hoito-oppaiden sekä aikakauslehdistön ilmaisemana. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisusarja. A, Tutkimuksia 157.

Vehkalahti, Kaisa 2008. Daughters of Penitence. Vuorela State Reform School and the Construction of Reformatory Identity, 1893–1923. Cultural History, University of Turku.

Vitie, Paula 2018. ”Opinnot aukeaa ja asiat hoituu” – vuoden 1964 ylioppilaiden kokemuksia opiskelusta maaseutulukiossa (https://www.utupub.fi/handle/10024/146347)

Arviointi: 1-5

ILMOITTAUDU 04.12.2023-12.05.2024 e-lomakkeella

Yunet9 Nuorisotutkimuksen menetelmät / Methods in youth studies (5 ECTS)

Responsible university: Tampere University, Tampere

When: 12th to 14th of June, 2024, City centre campus, Tampere University.

Deadline for the essay: 19th of July, 2024

Teacher: Anu Isotalo

For who? To the active students of the following YUNET network higher education institutions (HEIs): Eastern Finland University of Applied Sciences (XAMK), Humak University of Applied Sciences, University of Helsinki, University of Oulu, University of Tampere, and University of Turku. Course may be part of undergraduate or graduate studies. Check below how to register studies.

Sign up: By 22nd of May, 2024. Remember to register also for the NYRIS conference from here 

Aims: The students familiarise themselves with the ongoing discussion concerning research methodologies, methods and ethical questions in youth research. After completing the course, the students understand the special methodological features of multidisciplinary/societal youth research and are able to design appropriate research topics and questions.

Description of the assignments: There are two assignments that are to be done independently:

  1. Taking part in presentation workshops and/or keynote lectures during the conference
  2. Using the course literature, students write a minimum of 10-page essay (in Finnish or in English) based on lectures and/or thematic workshop presentations held during the conference.

The course literature and more detailed instructions for the assignments are sent to students before the course begins.  More information: 16th Nordic Youth Research Symposium. The conference is free of charge for the course participants from YUNET -member universities.

Grading scale: 1-5

Registering the completed course:  Once completed, the course will be registered through the YUNET contact person (see: https://yunet-verkosto.blog/yunetista/yhteystiedot/) of each YUNET network HEI. Following courses (5 ECTS) have been primarily designated to match each university’s curriculum:

  • University of Helsinki: SOSK-LN504  Current discussion related to childhood and youth 1 or SOSK-LN505 Current discussion related to childhood and youth 2
  • University of Oulu: 414078P Introduction to methodology and methodics
  • Tampere University: YKT.301 Research methodology, part I or302 Research Methodology, part II (discuss with your thesis supervisor)
  • University of Turku: Other studies
  • XAMK: Complementary studies
  • HUMAK: YHKT03 Development practices or YP11 General Studies NUKE1Topical phenomena and research-based knowledge in youth work

Enrollment time: 15.04.2024 – 22.05.2024 Register here

Yunet10 Youth transitions to work in the Middle East and North Africa

Responsible organisation: YUNET – Finnish University Network for Youth Studies

Language of the course: English

Study credits: 5 ECTS

Persons in charge and teachers of the course: University lecturer Henri Onodera and Researcher Oona Myllyntaus, University of Helsinki, henri.onodera@helsinki.fi, oona.myllyntaus@helsinki.fi

Course time: 22.1.–31.3.2024 (8 weeks in total)

Course contents:

The 2010s and early 2020s have witnessed turbulent changes in Arab Mediterranean countries in the Middle East and North Africa (MENA). The notion of youth has garnered high levels of interest, aspirations, and concerns with regard to young people’s roles in social change. In this context, their transitions and particularly transitions to work, are especially framed as a challenge, but also as an opportunity.

This course explores the issue of youth employment and school-to-work transitions in the Middle East and North Africa. The students familiarize themselves with the main social, political, economic, and cultural trends affecting the young people’s transitions from education to employment in the region today.

In the course lectures, esteemed international scholars present their recent and ongoing research on different aspects of the course topic. Scholars are: Ragui Assaad, Samuli Schielke, Mustapha Raji, Fatma Raach, Linda Herrera, Marko Juntunen, and Yahia Benyamina.

The course covers approaches from large-scale structural issues and processes to the dynamics of precarious work and everyday life in small settings. These issues are approached by discussing different perspectives from youth research, labor market research, educational sciences, anthropology, and sociology. The cases presented in the course also provide the particularities in the region since each of the 22 MENA countries has its own policies and labor market realities.

Learning outcomes:

After the course, the students will be able to:

  • identify and explain the main debates about youth transitions, and particularly school-to-work transitions, in the Middle East and North Africa. These include themes such as waithood, informal work, precarity, youth policies, and migration for work.
  • critically discuss youth perspectives to work and livelihood in the region and how these could inform youth research and policy globally.

Teachings methods:

The course will be offered in the form of distant teaching. The course consists of weekly lectures, including an introductory lecture (live online on Monday 22.1.2024) and pre-recorded international scholars’ video lectures. It also involves a weekly reading and online seminar work in Moodle. The course is assessed on the scale 0–5, based on active participation and the final assignment. The final assignment is an individual learning diary with references to course materials. The learning diary is due to be submitted by Sunday 31.3.2024.

Course timetable [on Moodle]:

  • 22.01.2024 Introductory lecture [17:00–18:00, Zoom]
  • 29.01. Video lecture 1. – seminar work until 04.02.2024
  • 05.02. Video lecture 2. – seminar work until 11.02.2024
  • 12.02. Video lecture 3. – seminar work until 18.02.2024
  • 19.02. Video lecture 4. – seminar work until 03.03.2024
  • 26.02. Video lecture 5. – seminar work until 10.03.2024
  • 04.03. Video lecture 6. – seminar work until 18.03.2024
  • 31.03.2024 DL of the course final work return

Additional information:

The course is aimed at and open to all the students in BA and MA programs in Yunet network universities and it is suitable for exchange students. The language of instruction is English, but the written assignments can also be submitted in Finnish. The maximum intake is 25 students.

The course is based on a Studia Generalia lecture series organized in Autumn 2023 by the research project of Tampere University What works? Youth transitions from education to employment in the Middle East and North Africa (2019–2023) and funded by the Research Council of Finland.

Literature:

The literature will be announced at the beginning of the course. It includes, e.g.:

Assaad, R., Krafft, C., & Salemi, C. (2023). Socioeconomic status and the changing nature of school-to-work transition in Egypt, Jordan, and Tunisia. Industrial and Labor Relations Review, 76(4), 697–723. https://doi.org/10.1177/00197939221141407

Herrera, L. (2017). It’s time to talk about youth in the Middle East as the precariat. Middle East – Topics & Arguments, 9, 35–44. https://doi.org/10.17192/meta.2017.9.7061

Alternative for Finnish students: Juntunen, M. (2020). Matkalla islamilaisessa Suomessa. Tampere: Vastapaino.

Schielke, S. (2019). A bigger prison: Egyptian migrations and the experience of limited movement. Suomen Antropologi: Journal of the Finnish Anthropological Society, 44(2), 40–58. https://doi.org/10.30676/jfas.v44i2.77709

Assessment scale: 0–5

The result of the assessment of final work will be announced no later than three weeks after the teacher has received the work to be evaluated.

Enrollment time: 04.12.2023 – 12.01.2024 Register here

Yunet11 Pelikasvatus nuorisotyössä, 5 op

Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak

Laajuus: 5 op

Vastuuhenkilö: Suvi Tuominen

Kurssiaika: 04.03.2024 – 19.05.2024

Opintojakson osaamistavoitteet: Opiskelija

  • saa valmiuksia toteuttaa pelisivistyksen ohjaamaa pelikasvatusta nuorisotyöllisessä pelitoiminnassa.
  •  osaa arvioida kriittisesti omaa tapaa pelikasvattaa sekä omaa suhdetta pelaamiseen ja pelikulttuuriin.
  • osaa perustella pelikasvatuksen tarpeen, esimerkiksi pelikulttuurin merkityksen nuorille.
  • ymmärtää pelisivistyksen keskeiset sisällöt ja hahmottaa sen roolin ohjaamassa pelikasvatusta.
  • saa käsityksen siitä, mikä on ominaista ammatillisessa osaamisessa nuorisotyöllisessä pelitoiminnassa, ja mitä tämä tarkoittaa peilaten ajankohtaisiin nuorisotyön ilmiöihin kuten e-urheiluun ja ikärajoihin.
  • saa valmiuksia työn sanoittamiseen erityisesti työyhteisön osaamisen ja yhteistyön tukemisen näkökulmasta.
  • ymmärtää pelikulttuurissa olevia yhdenvertaisuutta rajoittavia ilmiöitä ja niiden taustaa erityisesti sukupuolten tasa-arvon sekä teknologiataitojen oppimisen näkökulmasta.
  • saa valmiuksia edistää yhdenvertaisuutta nuorisotyöllisessä pelitoiminnassa.

Sisältö: Opintojaksolla perehdytään pelikasvatukseen ja pelisivistykseen käsitteinä. Lisäksi nuorten pelaamista tarkastellaan yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

Aika ja paikka: Opintojakso järjestetään kokonaisuudessaan verkossa. Opintojakson oppimisympäristö aukeaa 4.3.2024 ja silloin opiskelijat saavat näkyviin ennakkotehtävän, joka tulee olla tehtynä ennen ensimmäistä webinaaria.

Opetusmenetelmät:Opintojakso on rytmitetty siten, että jokaisella opiskeluviikolla käsitellään yksi aihe itsenäisesti opiskellen. Kuhunkin aiheeseen liittyy opiskeltavia materiaaleja (videoita, artikkeleita, oppaita) sekä tehtäviä. Opintojaksolla voi edetä omaan tahtiin myös nopeammin.

Opintojaksolla on kolme webinaaria, joiden luento-osuudet tallennetaan myöhemmin katsottaviksi. Webinaareissa on kuitenkin pääosassa yhteinen tiedontuotanto ja ryhmätyöt, ja opiskelijan tulee perehtyä etukäteen tiettyihin osa-alueisiin.

Ensimmäisessä webinaarissa käydään läpi opintojakson suoritusohjeet, luodaan yleiskatsaus opintojaksoon ja aloitetaan perehtyminen pelaamiseen. Ennen ensimmäistä webinaaria opiskelijan tulee varata aikaa ennakkotehtävän tekemiseen.

Webinaarit järjestetään:

13.03.2024 klo 12.30–15.00

10.04.2024 klo 12.30–15.00

24.04.2024 klo 12.30–15.00

Oppimateriaalit

– Friman, Usva; Arjoranta, Jonne; Kinnunen, Jani; Heljakka, Katriina; Stenros, Jaakko (2022). Pelit kulttuurina. Vastapaino. Saatavilla Humakin kirjastosta painettuna ja e-julkaisuna: https://humak.finna.fi/Record/hurma.82360

– Tossavainen, Tommi (toim.) (2019). Pelikasvattajan käsikirja 2. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Saatavilla osoitteessa: https://pelikasvatus.fi/pelikasvattajankasikirja2.pdf

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty (arvosana Hyväksytty vastaa numeerista arvosanaa 3/5). Hyväksyttyyn suoritukseen vaaditaan opintojakson kaikkien tehtävien tekeminen ohjeiden mukaisesti.

ILMOITTAUDU 2.12.2023-26.2.2024 e-lomakkeella

benny-jackson-222664

Opintojaksojen tiedot perustuvat yliopistojen opetussuunnitelmiin; siksi osa kursseista ilmoitetaan arvioitavan asteikolla 0-5 ja osa asteikolla 1-5. Numeroarvioinnin perusteena on kuitenkin aina hyväksytty kurssisuoritus. Hylätty suoritus = 0.