Opintokokonaisuus

YUNETin kautta voi suorittaa yksittäisiä kursseja tai 25 opintopisteen laajuisen sivuaineen/valinnaisen kokonaisuuden. Opintojen soveltuvuus omaan tutkintoon tulee selvittää kotiylipistossa ennen opintoihin ilmoittautumista.

Opetussuunnitelma: Nuorisotutkimuksen perusopinnot, 25 op (kokonaisuuden suorittaminen)

Opiskelijan, joka haluaa suorittaa nuorisotutkimuksesta 25 op:n laajuisen valinnaisen opintokokonaisuuden (”Nuorisotutkimuksen perusopinnot”) osaksi tutkintoaan, tulee suorittaa opetussuunnitelman mukaiset 15 op:n ”pakolliset opinnot” sekä 10 op:n edestä ”valinnaisia opintoja” YUNETin kurssitarjonnasta tai erikseen sovittavia nuorisotutkimuksellisia kursseja.

Verkosto-opintojen opetussuunnitelma on ohjeellinen ja saattaa päivittyä jäsenyliopistojen opetustarjonnan muutosten myötä. Kokonaisuutta suorittavan opiskelijan tulee myös ottaa huomioon, että kaikkia kursseja ei välttämättä opeteta joka vuosi. Opintokokonaisuuteen oikeuttavat 25 op:n laajuiset opinnot suositellaan suoritettavaksi kahden vuoden aikana.

>> Helsingin yliopiston opiskelija: Ks. erillinen ops
>> Tampereen yliopiston opiskelija: Ks. erillinen ops

Pakolliset opinnot 15 op

Yunet1 Lapset ja nuoret yhteiskunnassa (Children and young people in society), 5 op (HY)
Yunet2 Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen keskeiset suuntaukset (Key trends in youth work and youth studies), 5 op (TaY)
Yunet3 Lapsuus tutkimuskohteena (Childhood studies), 5 op (HY)

Valinnaisia opintoja 10 op

Valitaan 10 op seuraavista:

Yunet4 Nuorten hyvinvoinnin strateginen kehittäminen (Strategic development of young people’s wellbeing), 5 op (XAMK)
Yunet5 Kasvatuksen yhteiskunnallis-kulttuuriset kontekstit (Sociocultural contexts of education), 5 op (OY)
Yunet6 Koulutussosiologia (Sociology of Education), 5 op (OY)
Yunet7 Koulutus- ja työmarkkinasiirtymät nuoruudessa (Educational and school-to-work transitions in youth), 5 op (TY)
Yunet8 Lapsuuden ja nuoruuden historia (History of childhood and youth), 5 op (TY)
Yunet9 Nuorisotutkimuksen menetelmät (Methods in youth studies), 5 op (YUNET, nuorisotutkimuspäivien yhteydessä, vaihtuva vastuuyliopisto)
Yunet10 Youth transitions to work in the Middle East and North Africa, 5 op (in English)
Yunet11 Pelikasvatus nuorisotyössä, 5 op
YunetX- muita erikseen sovittavia nuorisotutkimukseen liittyviä opintojaksoja (5 op) esim. oman yliopiston tarjonnasta tai YUNETin vaihtuvista verkkokursseista

Opintokokonaisuuden tavoitteet

Nuorisotutkimuksen verkosto-opinnot sivuaineena/valinnaisina opintoina antaa eri alojen opiskelijoille ja nuorten parissa työskenteleville välineitä nuoriin ja nuoruuteen liittyvien ilmiöiden ymmärtämiseen ja arviointiin sekä nuorisotutkimuksellisen näkökulman hyödyntämiseen niin opinnoissa kuin työelämässä. Opintokokonaisuus tutustuttaa opiskelijan nuorisotutkimuksen historiaan, käsitteisiin, kysymyksenasetteluihin sekä metodologisiin ja eettisiin kysymyksiin erityisesti suomalaisen nuorisotutkimuksen näkökulmasta.

25 opintopisteen laajuisen opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on yleiskuva lapsuudesta ja nuoruudesta tutkimuskohteena, nuorisotutkimuksesta monitieteisenä tutkimusalana sekä perustiedot alan kehityksestä.

Opiskelija osaa jäsentää nuoruutta elämänvaiheena ja yhteiskunnallisena suhteena ja
on perehtynyt nuorten kokemuksiin ja nuorisoon liittyviin kysymyksiin esimerkiksi historian, sukupuolen, koulutuksen, kulutuksen, etnisyyden sekä yhteiskunnallisen toiminnan näkökulmista.
Opiskelija ymmärtää nuorisotutkimuksen metodologisia erityispiirteitä ja alustavasti myös nuorisotutkimuksen suhdetta käytännön nuorisotyöhön ja nuorisopolitiikkaan.

Opintojaksojen kuvaukset

”Pakolliset opintojaksot”

Yunet1 Lapset ja nuoret yhteiskunnassa

Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden kandidaattiopinnot (SOSK-5032 Lapset ja nuoret yhteiskunnassa)

Laajuus: 5 op

Vastuuhenkilö: Tarja Tolonen

Opintojakson osaamistavoite: Opiskelija osaa etsiä ja arvioida tietoa lasten ja nuorten asemasta, toiminnasta ja hyvinvoinnista suomalaisessa yhteiskunnassa. Opiskelija hallitsee ja ymmärtää yhteiskuntatieteellistä keskustelua ja keskeistä lapsuuden ja nuorisotutkimuksen käsitteistöä.

Opintojakson sisältö: Opintojaksolla tarkastellaan lapsuuden ja nuorisotutkimuksen traditioita ja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Opintojaksossa lasten ja nuorten asemaa, toimintaa ja kansalaisuutta koskevaa tutkimusta tarkastellaan kriittisesti. Yhteiskunnan toimintaa ja sen instituutioita arvioidaan suhteessa lapsiin ja nuoriin.

Arviointi: 1-5

Yunet2 Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen keskeiset suuntaukset

Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Vastuuhenkilö: vahvistetaan vuosittain

Laajuus: 5 op

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on yleiskuva nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen historiasta, nuorisotyön tehtävistä sekä nuorisotutkimuksen kohteista ja lähestymistavoista.

Sisältö: Opintojaksolla käsitellään nuorisotyön, nuorisopolitiikan ja nuorisotutkimuksen kehitystä ja keskeisiä käsitteitä sekä erilaisia tapoja tutkia nuoruutta.

Kirjallisuus/Oppimateriaali:

Nieminen, Juha 1995. Nuorisossa tulevaisuus. Suomalaisen nuorisotyön historia. Helsinki: Lasten Keskus.
Puuronen, Vesa 2006. Nuorisotutkimus. Tampere: Vastapaino.
Kehily, Mary Jane (Ed.) 2007. Understanding Youth. Perspectives, Identities & Practices. London: Sage. TAI France, Alan 2007. Understanding Youth in Late Modernity. Maidenhead: Open University Press. (myös verkkojulkaisuna)
Muu mahdollinen kurssilla osoitettava oppimateriaali.

Arviointi: 1-5

Yunet3 Lapsuuden tutkimus (Childhood studies)

Helsingin yliopisto, Kasvatustieteiden kandidaattiopinnot (SOSK- LN502 Lapsuuden tutkimus)

Laajuus: 5 op

Opettaja: Vahvistetaan vuosittain

Sisältö: Opintojaksolla käsitellään:
– lapsuudentutkimuksen teoreettista perustaa
– lapsuudentutkimuksen keskeisten teoreetikoiden näkemyksiä lapsuudesta
– lapsuudentutkimuksen ajankohtaisia suuntauksia

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
– ymmärtää lapsuutta yhteiskunnallisena ilmiönä
– osaa tarkastella ja arvioida lapsuuteen liittyviä kulttuurisia näkemyksiä
– tunnistaa lapsuudentutkimuksen erityispiirteitä

Suoritustavat: Kurssi toteutetaan verkkoluento-opetuksena. Kirjallinen tehtävä (esim. tentti, tieteellinen essee, luentopäiväkirja)

Kirjallisuus:

Braches-Chyrek, Rita (2021) The Future of Childhood Studies. Leverkusen
Verlag Barbara Budrich

Smith, Carmel & Greene, Sheila (2014) Key Thinkers of Childhood Studies.
Policy Press.

Muu opettajan osoittama muu ajankohtainen aineisto

Arviointi: 0-5

Arviointiperusteet: Hyväksytty tentti tai kirjallinen suoritus

”Valinnaiset opintojaksot”

Yunet4 – Nuorten hyvinvoinnin strateginen kehittäminen

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Nuorisokasvatuksen johtamisen ja kehittämisen koulutus, YAMK (NK00DV06)

Laajuus: 5 op

Vastuuhenkilö: Katja Komonen

Sisältö:

Strategisen kehittämisen yhteiskunnalliset lähtökohdat
Nuorten hyvinvoinnin strategisen ohjauksen ja kehittämisen kansainväliset, kansalliset ja paikalliset rakenteet, toimijat, ohjausjärjestelmät ja prosessit
Nuorten hyvinvoinnin strategisen kehittämisen merkitys osana nuorisokasvatuksen toimintakenttää
Nuorisokasvatuksen rooli nuorten hyvinvoinnin kehittämistyössä

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:

Ymmärtää nuorten hyvinvoinnin strategisen kehittämisen taustat ja yhteiskunnallisen kontekstin.
Tuntee nuorten hyvinvoinnin strategisen ohjauksen ja kehittämisen kansainväliset, kansalliset ja paikalliset rakenteet, toimijat, ohjausjärjestelmät ja prosessit.
Osaa analysoida nuorten hyvinvoinnin strategisen kehittämisen merkitystä osana nuorisokasvatuksen toimintakenttää samoin kuin jäsentää nuorisokasvatuksen roolia kehittämistyössä.

Suoritustavat: Verkkototeutus. Toteutus koostuu 135 tunnin itsenäisestä ja täysin omaan tahtiin etenevästä työskentelystä ja kuuden tehtävän suorittamisesta Learn-verkko-oppimisympäristössä. Opettaja toimittaa sinulle Learn-alustan kurssiavaimen ennen opintojakson alkamista.

Kirjallisuus: Ilmoitetaan opintojakson Learn-alustalla.

Arviointi: 0-5

Yunet5 Kasvatuksen yhteiskunnallis-kulttuuriset kontekstit

Oulun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta (410087P Kasvatuksen yhteiskunnallis-kulttuuriset kontekstit)

Laajuus: 5 op

Vastuuhenkilö: Veli-Matti Ulvinen

Sisältö:

Yhteiskuntatieteellisen kasvatustutkimuksen perusteet.
Kulttuurin, yhteiskunnan ja ympäristön asettamat kasvun ja kasvatuksen mahdollisuudet ja rajoitteet (ml. esim. poliittiset, taloudelliset ja sukupuolittuneet näkökulmat).
Kasvatuksen monikulttuuriset, oikeudelliset, sosiaaliset ja vastuullisuuteen liittyvät kysymykset (ml. esim. sukupuolen, seksuaalisuuden ja intersektionaalisuuden näkökulmasta).
Kasvatusjärjestelmät ja niiden sukupuoli osana yhteiskunnan historiallista kehitystä (ml. koulutuspolitiikka osana yhteiskuntapolitiikkaa).
Tasa-arvopolitiikka osana koulutus- ja yhteiskuntapolitiikkaa.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa:

Käyttää yhteiskuntatieteellisen kasvatustutkimuksen keskeisiä käsitteitä ja analysoida niihin liittyviä peruskysymyksiä kasvun ja kasvatuksen eri konteksteissa.

Tunnistaa muun muassa sosiaalisen aseman ja sukupuolen merkityksen kasvatusta ja koulutusta koskevassa keskustelussa (ml. intersektionaalisuus).

Soveltaa kasvatuksen ja koulutuksen monikulttuurisia, oikeudellisia, sosiaalisia ja vastuullisuuteen liittyviä kysymyksiä arkielämän eri tilanteissa. kuvata suomalaisen koulutusjärjestelmän historiallisia, yhteiskuntapoliittisia ja ammatillisia lähtökohtia.

Opetus ja suoritustavat:

Opintojaksolla käytetään Moodle-oppimisympäristöä. Kurssityöskentely koostuu luennoista (tallenteet) ja niihin liittyvästä materiaalista, kurssikirjallisuudesta sekä kurssin luentojen ja kirjallisuuden sisältöjä ja opiskelijan kokemusmaailman ilmiöitä yhdistelevän oppimistehtävän suorittamisesta.

Kirjallisuus:

Antikainen, A., Rinne, R. & Koski, L. (2000–). Kasvatussosiologia. Jyväskylä: PS-kustannus.

Saresma, T., Rossi, L-M. & Juvonen, T. (toim.). (2010–). Käsikirja sukupuoleen. Tampere: Vastapaino.

Arviointi: 0-5

Yunet6 Koulutussosiologia 5 op

Oulun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta (413067S Koulutussosiologia)

Laajuus: 5 op

Vastuuhenkilö: Veli-Matti Ulvinen

Sisältö: Suoritetaan koulutussosiologinen projektityö esseenä, korvaavina luentosarjoina tai muulla tavoin, esimerkiksi osallistumalla tutkimus- tai muuhun koulutussosiologista asiantuntijuutta ja työelämäosaamista kehittävään projektiin.

Opetus ja suoritustavat: Suoritustavasta, kirjallisuudesta ja muista suoritukseen liittyvistä asioista sovitaan erikseen vastuuhenkilön kanssa.

Kirjallisuus (soveltuvin osin 4 teosta seuraavista):

Aittola, T. (toim). (2012). Kasvatussosiologian suunnannäyttäjiä. Helsinki: Gaudeamus.

Apple, M. W., Ball, S. J. & Gandin, L. A. (Eds.). (2010). The Routledge international handbook of the sociology of education. New York: Routledge.

Arum, R., Beattie, I. R. & Ford, K. (Eds.). (2011). The Structure of schooling: Readings in the sociology of education. Los Angeles: SAGE.

Ballantine, J. H. & Spade, J. Z. (Eds.). (2012) Schools and society: A sociological approach to education. Los Angeles: SAGE.

Demaine, J. (Ed.). (2001) Sociology of education today. London: Palgrave.

Luhmann, N. & Schorr, K-E. (2000). Problems of reflection in the system of education. Münster: Waxmann.

Rizvi, F. & Lingard, B. (2010). Globalizing education policy. London: Routledge.

Simola, H. (Ed.). (2014). Finnish education mystery: Historical and sociological essays on schooling in Finland. London: Routledge.

Thrupp, M., Seppänen, P., Kauko, J., & Kosunen, S. (Eds.). (2023). Finland’s famous education system: Unvarnished insights into Finnish schooling. Singapore: Springer. https://doi.org/10.1007/978-981-19-8241-5

Torres, C. A. & Antikainen, A. (Eds.). (2003). The international handbook on the sociology of education: An international assessment of new research and theory. Maryland: Rowman & Littlefield.

Verdugo, R. R. (Ed.). (2014). Educational reform in Europe: History, culture, and ideology. Information Age Publishing.

Arviointi: 0-5

Yunet7 Koulutus- ja työmarkkinasiirtymät nuoruudessa

Turun yliopisto, Kasvatustieteiden laitos

Laajuus: 5 op

Vastuuhenkilö: Tero Järvinen

Sisältö: Opintojakson tavoitteena on perehtyä koulutus- ja työmarkkinasiirtymien kansainväliseen tutkimukseen sekä aihetta koskevaan teoreettiseen keskusteluun.

Opetus ja suoritustavat: Aihealueen kirjallisuudesta valitaan kolme vaihtoehtoa, joiden pohjalta kirjoitetaan essee.

Kirjallisuus:

Eurofound (2012) NEETs – Young people not in employment, education or training: Characteristics, costs and policy responses in Europe. Luxembourg: Publications Office of the European Union. http://www.eurofound.europa.eu/pubdocs/2012/54/en/1/EF1254EN.pdf

Eurofound (2014) Mapping youth transitions in Europe. Luxembourg: Publications Office of the European Union. https://www.eurofound.europa.eu/fi/publications/report/2014/labour-market/mapping-youth-transitions-in-europe

Furlong, A. (2009) Revisiting transitional metaphors: reproducing social inequalities under the conditions of late modernity. Journal of Education and Work 22 (5), 343-353. http://dx.doi.org/10.1080/13639080903453979

Furlong, A.; Woodman, D. & Wyn, J. (2011) Changing times, changing perspectives: Reconciling ‘transition’ and ‘cultural’ perspectives on youth and young adulthood. Journal of Sociology 47(4), 355-370. DOI:10.1177/1440783311420787

Heinz, W. (2009) Structure and agency in transition research. Journal of Education and Work 22 (5), 391-404. http://dx.doi.org/10.1080/13639080903454027

Lundahl, L.; Lindblad, M.; Lovén, A.; Mårald, G. & Svedberg, G. (2015) No particular way to go: Careers of young adults lacking upper secondary qualifications. Journal of Education and Work. http://dx.doi.org/10.1080/13639080.2015.1122179

Raffe, D. (2014) Explaining National Differences in Education-work Transitions. European Societies 16 (2), 175-193. http://dx.doi.org/10.1080/14616696.2013.821619

Thompson, R. (2011) Individualisation and social exclusion: the case of young people not in education, employment and training. Oxford Review of Education 37 (6), 785-802. http://dx.doi.org/10.1080/03054985.2011.636507

Arviointi: 1-5

Yunet8 Lapsuuden ja nuoruuden historia

Turun yliopisto, Kasvatustieteiden laitos

Laajuus: 5 op

Vastuuhenkilö: Juhani Tähtinen

Sisältö: Opintojakson tarkoituksena on tutustua lapsuuteen ja nuoruuteen sekä lasten ja nuorten yhteiskunnalliseen asemaan eri aikakausina Suomessa ja muualla.

Opetus ja suoritustavat: Kirjallisuuden pohjalta tehtävä essee. Essee kirjoitetaan vähintään kahden kurssiin liittyvän kirjan pohjalta. Lisäksi esseessä voi käyttää hyväksi myös muuta kirjallisuutta.

Kirjallisuus:

Aapola, Sinikka & Kaarninen, Mervi (toim.) 2003. Nuoruuden vuosisata: suomalaisen nuorison historia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 909 & Nuorisotutkimusseura 32.

Ariès, Philippe 1996 [1962]. Centuries of childhood.

Aukia, Markku 2010. Lapset olkoot ihmisiksi. Suomen talonpoikaiskotien hiljainen kasvatus. Kansantieteellinen tutkimus. (saatavissa nettiversiona)

Huhtala, Sofia & Tähtinen Juhani 2014. Eteläpohjalaisten nuorten naisten jatkokoulutukseen liittämiä haaveita, toteutumaa ja merkityksiä 1920–1940-luvuilla Kasvatus & Aika 8 (2) 2014, 56–74. (https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68602)

Hämäläinen, Juha 2007. Lastensuojelun kehityslinjoja. Tutkimus Suomen lastensuojelun aatepohjasta ja oppihistoriasta. Kuopio: Snellman-instituutin A-sarja 22.

Kasvatus & Aika 2009:9. Lapsuuden historian teemanumero artikkelit (www.kasvatus-ja-aika.fi)

Kasvatus & Aika 2017:1. Lapsuudentutkimus teemanumeron artikkelit
(https://journal.fi/kasvatusjaaika/issue/view/4808)

Katajala-Peltomaa, Sari & Vuolanto, Ville 2013. Lapsuus ja arki antiikissa ja keskiajalla. Helsinki: Gaudeamus.

Kemppinen, Jaana 2001. Kotikasvatus kolmessa sukupolvessa. Jyväskylän yliopiston julkaisusarja Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 190.

Koskihaara, Niina, Mäki, Maija & Schwartz, Eija 2018. Sinnikkään ja itsenäisen koululaisen muotokuva –koulukulttuurin ja koulunkäynnin muutoksia yhden suvun muisteluaineiston valossa. Kasvatus & Aika 12 (4), 54‒75. (https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/76615)

Levi, Giovanni & Schmitt Jean-Calude (toim.) 1997. A History of Young People in the West 2. Stormy Evolution to Modern times. Cambridge: The Belknap Press of Harvard University Press.

Malinen, Antti & Tamminen, Tuomo 2017. Jälleenrakentajien lapset. Sotienjälkeinen Suomi lapsen silmin: Helsinki: Gaudeamus.

de Mause, Lloyd (toim.) 1980. The History of Childhood. London: Souvenir Press.

Montgomery, H. 2009. An Introduction to Childhood. Anthropological Perspectives on Children’s Lives. Malden, MA: Wiley-Blackwell.

Moring, Beatrice 1994. Skärgårdsbor: hushåll, familj och demografi i finländsk kustbygd på 1600-, 1700- och 1800-talen. Helsingfors: Finska vetenskaps-societeten: Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 145.

Nieminen, Juha 1995. Nuorisossa tulevaisuus. Suomalaisen nuorisotyön historia. Helsinki: Nuorisotutkimusseura r.y. ja Lasten keskus Oy.

Pollock, Linda A. 1983. Forgotten children: parent-child relations from 1500 to 1900. Cambridge: Cambridge University Press.

Sidén, Karin 2001. Den ideala barndomen. Studier i det stormaktstida barnpoträttets ikonografi och funktion. Stockholm: Raster Förlag.

Stanbridge, Karen 2008. Childhood as cognition, or taking Ariès at his word. Kasvatus & Aika /2008:4. (www.kasvatus-ja-aika.fi)

Tuomaala, Saara Työtätekevistä käsistä puhtaiksi ja kirjoittaviksi. Suomalaisen oppivelvolliskoulun ja maalaislasten kohtaaminen 1921–1939. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Bibliotheca Historica 89.

Tähtinen, Juhani 1992. Miten kasvattaa pikkulapsia: kasvatusmoraliteetin ja -suuntausten lähtökohtien muutoksia Suomessa 1850–1989 suomenkielisten kasvatus- ja hoito-oppaiden sekä aikakauslehdistön ilmaisemana. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisusarja. A, Tutkimuksia 157.

Turun yliopiston julkaisuja Annales Universitatis Turkuensis C 342. (nettiversio: https://www.utupub.fi/handle/10024/78729)

Vehkalahti, Kaisa 2008. Daughters of Penitence. Vuorela State Reform School and the Construction of Reformatory Identity, 1893–1923. Cultural History, University of Turku.

Arviointi: 1-5

Yunet9 Nuorisotutkimuksen menetelmät

YUNET – Nuorisotutkimuksen yliopistoverkosto

Vastuuyliopisto: vahvistetaan vuosittain

Ajankohta: Nuorisotutkimuspäivät ja essee

Vastuuopettaja: vahvistetaan vuosittain

Kenelle: Läsnä oleville Helsingin, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistojen sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun XAMK ja Humanistisen ammattikorkeakoulun HUMAKin tutkinto-opiskelijoille. Kurssi soveltuu osaksi kandidaatti- ja maisteriopintoja. Ks. Opintojen rekisteröinti

Ilmoittautuminen: [Nuorisotutkimuspäivien ilmoittautumisen dl] mennessä

Osaamistavoitteet: Opiskelija tutustuu tutkimusmenetelmiin ja eettisiin kysymyksiin tutkimuksen kohdistuessa erityisesti lapsiin ja nuoriin sekä nuorisotutkimuksen ajankohtaisiin metodologisiin keskusteluihin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää monitieteisen/yhteiskuntatieteellisen nuorisotutkimuksen metodologisia erityispiirteitä ja osaa arvioida niiden soveltuvuutta erilaisiin tutkimusaiheisiin ja -kysymyksiin.

Opintojakson kuvaus: Itsenäisesti suoritettava kurssitehtävä: osallistuminen Nuorisotutkimuspäiville ja sen pohjalta laadittava essee.

Opintojakso rakentuu vuosittain marraskuussa järjestettävien Nuorisotutkimuspäivien ympärille.

Opiskelija osallistuu Nuorisotutkimuspäiville ja kuuntelee vähintään kuusi esitystä (työryhmä- tai keynote-esitys). Luennon tai työryhmän jälkeen tulee pyytää järjestäjältä, työryhmän koordinoijalta tai luennoitsijalta kuittaus luentopassiin. Opiskelija kirjoittaa tehtävänannon mukaisesti esseen kuuntelemiensa esitysten pohjalta ja ilmoitettua kurssikirjallisuutta hyödyntäen. Harjoitusaineen pituus on n. 10 sivua; lisäksi mukaan liitetään erillinen kansilehti, sisällysluettelo sekä lähdeluettelo.

Arviointi: 1-5

Suoritusten rekisteröinti: Opintosuorituksen rekisteröinti tapahtuu oman korkeakoulun YUNET-koulutusyhteyshenkilön kautta. Lähtökohtaisesti opintojaksolle (5 op) on osoitettu seuraavat korvaavuudet/kategoriat: Oulun yliopisto: 414078P Tutustuminen metodologiaan ja metodiikkaan; Helsingin yliopisto: sosk 5034 Lapsuuden ja nuoruuden ajankohtaisia kysymyksiä 1 tai sosk 5035 Lapsuuden ja nuoruuden ajankohtaisia kysymyksiä 2; Tampereen yliopisto: joko YKT.301 Tutkimusmetodologia, osa I tai YKT.302 Tutkimusmetodologia, osa II (sovi suorituksesta graduohjaajasi kanssa); Turun yliopisto: Muut opinnot; Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK: Täydentävä osaaminen. HUMAK: NUKE1 Ajankohtaiset ilmiöt ja tutkimustieto nuorisotyössä.

Lisätietoja kaikissa korkeakouluissa antavat YUNET-koulutusyhteyshenkilöt

Yunet10 Youth transitions to work in the Middle East and North Africa

Responsible organisation: YUNET – Finnish University Network for Youth Studies

Language of the course: English

Study credits: 5 ECTS

Persons in charge and teachers of the course: University lecturer Henri Onodera and Researcher Oona Myllyntaus, University of Helsinki

Course contents:The 2010s and early 2020s have witnessed turbulent changes in Arab Mediterranean countries in the Middle East and North Africa (MENA). The notion of youth has garnered high levels of interest, aspirations, and concerns with regard to young people’s roles in social change. In this context, their transitions and particularly transitions to work, are especially framed as a challenge, but also as an opportunity.

This course explores the issue of youth employment and school-to-work transitions in the Middle East and North Africa. The students familiarize themselves with the main social, political, economic, and cultural trends affecting the young people’s transitions from education to employment in the region today.

In the course lectures, esteemed international scholars present their recent and ongoing research on different aspects of the course topic. Scholars are: Ragui Assaad, Samuli Schielke, Mustapha Raji, Fatma Raach, Linda Herrera, Marko Juntunen, and Yahia Benyamina.

The course covers approaches from large-scale structural issues and processes to the dynamics of precarious work and everyday life in small settings. These issues are approached by discussing different perspectives from youth research, labor market research, educational sciences, anthropology, and sociology. The cases presented in the course also provide the particularities in the region since each of the 22 MENA countries has its own policies and labor market realities.

Learning outcomes: After the course, the students will be able to:

identify and explain the main debates about youth transitions, and particularly school-to-work transitions, in the Middle East and North Africa. These include themes such as waithood, informal work, precarity, youth policies, and migration for work.
critically discuss youth perspectives to work and livelihood in the region and how these could inform youth research and policy globally.

Teachings methods: The course will be offered in the form of distant teaching. The course consists of weekly lectures, including an introductory lecture and pre-recorded international scholars’ video lectures. It also involves a weekly reading and online seminar work in Moodle. The course is assessed on the scale 0–5, based on active participation and the final assignment. The final assignment is an individual learning diary with references to course materials.

Additional information: The course is aimed at and open to all the students in BA and MA programs in Yunet network universities and it is suitable for exchange students. The language of instruction is English, but the written assignments can also be submitted in Finnish. The maximum intake is 25 students.

The course is based on a Studia Generalia lecture series organized in Autumn 2023 by the research project of Tampere University What works? Youth transitions from education to employment in the Middle East and North Africa (2019–2023) and funded by the Research Council of Finland.

Literature:

The literature will be announced at the beginning of the course. It includes, e.g.:

Assaad, R., Krafft, C., & Salemi, C. (2023). Socioeconomic status and the changing nature of school-to-work transition in Egypt, Jordan, and Tunisia. Industrial and Labor Relations Review, 76(4), 697–723. https://doi.org/10.1177/00197939221141407

Herrera, L. (2017). It’s time to talk about youth in the Middle East as the precariat. Middle East – Topics & Arguments, 9, 35–44. https://doi.org/10.17192/meta.2017.9.7061

Alternative for Finnish students: Juntunen, M. (2020). Matkalla islamilaisessa Suomessa. Tampere: Vastapaino.

Schielke, S. (2019). A bigger prison: Egyptian migrations and the experience of limited movement. Suomen Antropologi: Journal of the Finnish Anthropological Society, 44(2), 40–58. https://doi.org/10.30676/jfas.v44i2.77709

Assessment scale: 0–5

Yunet11 Pelikasvatus nuorisotyössä, 5 op

Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak (VAYP2-3001 Pelikasvatus nuorisotyössä)

Laajuus: 5 op

Vastuuhenkilö: Suvi Tuominen

Opintojakson osaamistavoitteet: Opiskelija

saa valmiuksia toteuttaa pelisivistyksen ohjaamaa pelikasvatusta nuorisotyöllisessä pelitoiminnassa.
osaa arvioida kriittisesti omaa tapaa pelikasvattaa sekä omaa suhdetta pelaamiseen ja pelikulttuuriin.
osaa perustella pelikasvatuksen tarpeen, esimerkiksi pelikulttuurin merkityksen nuorille.
ymmärtää pelisivistyksen keskeiset sisällöt ja hahmottaa sen roolin ohjaamassa pelikasvatusta.
saa käsityksen siitä, mikä on ominaista ammatillisessa osaamisessa nuorisotyöllisessä pelitoiminnassa, ja mitä tämä tarkoittaa peilaten ajankohtaisiin nuorisotyön ilmiöihin kuten e-urheiluun ja ikärajoihin.
saa valmiuksia työn sanoittamiseen erityisesti työyhteisön osaamisen ja yhteistyön tukemisen näkökulmasta.
ymmärtää pelikulttuurissa olevia yhdenvertaisuutta rajoittavia ilmiöitä ja niiden taustaa erityisesti sukupuolten tasa-arvon sekä teknologiataitojen oppimisen näkökulmasta.
saa valmiuksia edistää yhdenvertaisuutta nuorisotyöllisessä pelitoiminnassa.

Sisältö: Opintojaksolla perehdytään pelikasvatukseen ja pelisivistykseen käsitteinä. Lisäksi nuorten pelaamista tarkastellaan yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Opintojakso järjestetään kokonaisuudessaan verkossa.

Opetusmenetelmät: Opintojakso on rytmitetty siten, että jokaisella opiskeluviikolla käsitellään yksi aihe itsenäisesti opiskellen. Kuhunkin aiheeseen liittyy opiskeltavia materiaaleja (videoita, artikkeleita, oppaita) sekä tehtäviä. Opintojaksolla voi edetä omaan tahtiin myös nopeammin.

Opintojaksolla on kolme webinaaria, joiden luento-osuudet tallennetaan myöhemmin katsottaviksi. Webinaareissa on kuitenkin pääosassa yhteinen tiedontuotanto ja ryhmätyöt, ja opiskelijan tulee perehtyä etukäteen tiettyihin osa-alueisiin.

Ensimmäisessä webinaarissa käydään läpi opintojakson suoritusohjeet, luodaan yleiskatsaus opintojaksoon ja aloitetaan perehtyminen pelaamiseen. Ennen ensimmäistä webinaaria opiskelijan tulee varata aikaa ennakkotehtävän tekemiseen.

Oppimateriaalit

– Friman, Usva; Arjoranta, Jonne; Kinnunen, Jani; Heljakka, Katriina; Stenros, Jaakko (2022). Pelit kulttuurina. Vastapaino. Saatavilla Humakin kirjastosta painettuna ja e-julkaisuna: https://humak.finna.fi/Record/hurma.82360

– Tossavainen, Tommi (toim.) (2019). Pelikasvattajan käsikirja 2. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Saatavilla osoitteessa: https://pelikasvatus.fi/pelikasvattajankasikirja2.pdf

Arviointi: hyväksytty/hylätty

X Muu vaihtuva / erikseen sovittava opintojakso (5 op)

Muita erikseen sovittavia nuorisotutkimukseen liittyviä opintojaksoja (5 op) esim. oman yliopiston tarjonnasta tai YUNETin vaihtuvista verkkokursseista

Opintojaksojen tiedot perustuvat yliopistojen opetussuunnitelmiin; siksi osa kursseista ilmoitetaan arvioitavan asteikolla 0-5 ja osa asteikolla 1-5. Numeroarvioinnin perusteena on kuitenkin aina hyväksytty kurssisuoritus. Hylätty suoritus = 0.

>> Ks. kurssitarjonta: tulevan opetuksen aikataulu ja ilmoittautumisohjeet