Opintokokonaisuus

YUNETin kautta voi suorittaa yksittäisiä kursseja tai 25 opintopisteen laajuisen sivuaineen/valinnaisen kokonaisuuden. Opintojen soveltuvuus omaan tutkintoon tulee selvittää kotiylipistossa ennen opintoihin ilmoittautumista.

Opetussuunnitelma: Nuorisotutkimuksen perusopinnot, 25 op (kokonaisuuden suorittaminen)

Opiskelijan, joka haluaa suorittaa nuorisotutkimuksesta 25 op:n laajuisen valinnaisen opintokokonaisuuden (”Nuorisotutkimuksen perusopinnot”) osaksi tutkintoaan, tulee suorittaa opetussuunnitelman mukaiset 15 op:n ”pakolliset opinnot” sekä 10 op:n edestä ”valinnaisia opintoja” YUNETin kurssitarjonnasta tai erikseen sovittavia nuorisotutkimuksellisia kursseja.

Verkosto-opintojen opetussuunnitelma on ohjeellinen ja saattaa päivittyä jäsenyliopistojen opetustarjonnan muutosten myötä. Kokonaisuutta suorittavan opiskelijan tulee myös ottaa huomioon, että kaikkia kursseja ei välttämättä opeteta joka vuosi. Opintokokonaisuuteen oikeuttavat 25 op:n laajuiset opinnot suositellaan suoritettavaksi kahden vuoden aikana.

>> Helsingin yliopiston opiskelija: Ks. erillinen ops
>> Tampereen yliopiston opiskelija: Ks. erillinen ops

Pakolliset opinnot 15 op

  • Yunet1 Lapset ja nuoret yhteiskunnassa (Children and young people in society), 5 op (HY)
  • Yunet2 Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen keskeiset suuntaukset (Key trends in youth work and youth studies), 5 op (TaY)
  • Yunet3 Lapsuus tutkimuskohteena (Childhood research), 5 op (JY)

Valinnaisia opintoja 10 op

Valitaan 10 op seuraavista:

  • Yunet4 Nuorten hyvinvoinnin strateginen kehittäminen, 5 op (Strategic development of young people’s wellbeing) (XAMK)
  • Yunet5 Kasvatuksen yhteiskunnallis-kulttuuriset kontekstit (Sociocultural contexts of education), 5 op (OY)
  • Yunet6 Koulutussosiologia (Sociology of Education), 5 op (OY)
  • Yunet7 Koulutus- ja työmarkkinasiirtymät nuoruudessa (Educational and school-to-work transitions in youth), 5 op (TY)
  • Yunet8 Lapsuuden ja nuoruuden historia (History of childhood and youth), 5 op (TY)
  • Yunet9 Nuorisotutkimuksen menetelmät (Methods in youth studies), 5 op (YUNET, nuorisotutkimuspäivien yhteydessä, vaihtuva vastuuyliopisto)
  • YunetX- muita erikseen sovittavia nuorisotutkimukseen liittyviä opintojaksoja (5 op) esim. oman yliopiston tarjonnasta tai YUNETin vaihtuvista verkkokursseista

Opintokokonaisuuden tavoitteet

Nuorisotutkimuksen verkosto-opinnot sivuaineena/valinnaisina opintoina antaa eri alojen opiskelijoille ja nuorten parissa työskenteleville välineitä nuoriin ja nuoruuteen liittyvien ilmiöiden ymmärtämiseen ja arviointiin sekä nuorisotutkimuksellisen näkökulman hyödyntämiseen niin opinnoissa kuin työelämässä. Opintokokonaisuus tutustuttaa opiskelijan nuorisotutkimuksen historiaan, käsitteisiin, kysymyksenasetteluihin sekä metodologisiin ja eettisiin kysymyksiin erityisesti suomalaisen nuorisotutkimuksen näkökulmasta.

25 opintopisteen laajuisen opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on yleiskuva lapsuudesta ja nuoruudesta tutkimuskohteena, nuorisotutkimuksesta monitieteisenä tutkimusalana sekä perustiedot alan kehityksestä.

  • Opiskelija osaa jäsentää nuoruutta elämänvaiheena ja yhteiskunnallisena suhteena ja
  • on perehtynyt nuorten kokemuksiin ja nuorisoon liittyviin kysymyksiin esimerkiksi historian, sukupuolen, koulutuksen, kulutuksen, etnisyyden sekä yhteiskunnallisen toiminnan näkökulmista.
  • Opiskelija ymmärtää nuorisotutkimuksen metodologisia erityispiirteitä ja alustavasti myös nuorisotutkimuksen suhdetta käytännön nuorisotyöhön ja nuorisopolitiikkaan.

Opintojaksojen kuvaukset

”Pakolliset opintojaksot”

Yunet1 Lapset ja nuoret yhteiskunnassa

Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden kandidaattiopinnot (SOSK-5032 Lapset ja nuoret yhteiskunnassa)

Laajuus: 5 op

Vastuuhenkilö: Tarja Tolonen

Opintojakson osaamistavoite: Opiskelija osaa etsiä ja arvioida tietoa lasten ja nuorten asemasta, toiminnasta ja hyvinvoinnista suomalaisessa yhteiskunnassa.  Opiskelija hallitsee ja ymmärtää yhteiskuntatieteellistä keskustelua ja keskeistä lapsuuden ja nuorisotutkimuksen käsitteistöä.

Opintojakson sisältö: Opintojaksolla tarkastellaan lapsuuden ja nuorisotutkimuksen traditioita ja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Opintojaksossa lasten ja nuorten asemaa, toimintaa ja kansalaisuutta koskevaa tutkimusta tarkastellaan kriittisesti. Yhteiskunnan toimintaa ja sen instituutioita arvioidaan suhteessa lapsiin ja nuoriin.

Arviointi: 1-5


Yunet2 Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen keskeiset suuntaukset

Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Vastuuhenkilö: vahvistetaan vuosittain

Laajuus: 5 op

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on yleiskuva nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen historiasta, nuorisotyön tehtävistä sekä nuorisotutkimuksen kohteista ja lähestymistavoista.

Sisältö: Opintojaksolla käsitellään nuorisotyön, nuorisopolitiikan ja nuorisotutkimuksen kehitystä ja keskeisiä käsitteitä sekä erilaisia tapoja tutkia nuoruutta.

Kirjallisuus/Oppimateriaali:

  1. Nieminen, Juha 1995. Nuorisossa tulevaisuus. Suomalaisen nuorisotyön historia. Helsinki: Lasten Keskus.
  2. Puuronen, Vesa 2006. Nuorisotutkimus. Tampere: Vastapaino.
  3. Kehily, Mary Jane (Ed.) 2007. Understanding Youth. Perspectives, Identities & Practices. London: Sage. TAI France, Alan 2007. Understanding Youth in Late Modernity. Maidenhead: Open University Press. (myös verkkojulkaisuna)
  4. Muu mahdollinen kurssilla osoitettava oppimateriaali.

Arviointi: 1-5


Yunet3 Lapsuuden tutkimus

Jyväskylän yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos (IKAP105 Lapsuus tutkimuskohteena)

Laajuus: 5 op

Opettaja: Minna Ylilahti

Sisältö: Opintojakso antaa kuvan lapsuudesta ja lasten ja lapsuuden tutkimuksesta sekä johdattaa kohteen erityisyyden ja erityiskysymysten hahmottamiseen.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää lapsuutta yhteiskunnallisena ja kulttuurisena ilmiönä, tunnistaa elämänvaiheen erityispiirteitä osana elämänkulkua sekä osaa arvioida lasten erityisyyttä tutkimuksessa.

Suoritustavat: Kontaktiopetus, tentti tai kirjallinen työ. Suoritustapa ja ohjeet kurssin suorittamiseksi ilmoitetaan erikseen lukuvuosittain.

Kirjallisuus:

Valitse kaksi teosta seuraavista (toinen suomeksi, toinen englanniksi):

Lagstöm H. & Pösö T. & Rutanen M & Vehkalahti K. 2010. Lasten ja nuorten tutkimuksen etiikka. Nuorisotutkimusseura.
TAI
Kallio K.P & Ritala-Koskinen A & Rutanen N. (toim.) 2016. Missä lapsuutta tehdään? Nuorisotutkimusseura.
JA
Leonard M. 2016. The Sociology of Children, Childhood and Generation. Sage.
TAI
Uusiauttila, S. & Määttä K. 2013 How to Study Children? Methodological Solutions of Childhood Research. Lapin yliopistokustannus.

Arviointi: 0-5

Arviointiperusteet: Hyväksytty tentti tai kirjallinen suoritus


”Valinnaiset opintojaksot”

Yunet4 – Nuorten hyvinvoinnin strateginen kehittäminen

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Nuorisokasvatuksen johtamisen ja kehittämisen koulutus (YAMK)

Laajuus: 5 op

Vastuuhenkilö: Katja Komonen

Opettaja: Jarmo Rinne

Sisältö:

  • Strategisen kehittämisen yhteiskunnalliset lähtökohdat
  • Nuorten hyvinvoinnin strategisen ohjauksen ja kehittämisen kansainväliset, kansalliset ja paikalliset rakenteet, toimijat, ohjausjärjestelmät ja prosessit
  • Nuorten hyvinvoinnin strategisen kehittämisen merkitys osana nuorisokasvatuksen toimintakenttää
  • Nuorisokasvatuksen rooli nuorten hyvinvoinnin kehittämistyössä

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:

  • Ymmärtää nuorten hyvinvoinnin strategisen kehittämisen taustat ja yhteiskunnallisen kontekstin.
  • Tuntee nuorten hyvinvoinnin strategisen ohjauksen ja kehittämisen kansainväliset, kansalliset ja paikalliset rakenteet, toimijat, ohjausjärjestelmät ja prosessit.
  • Osaa analysoida nuorten hyvinvoinnin strategisen kehittämisen merkitystä osana nuorisokasvatuksen toimintakenttää samoin kuin jäsentää nuorisokasvatuksen roolia kehittämistyössä.

Suoritustavat: Verkkototeutus. Toteutus koostuu 135 tunnin itsenäisestä ja täysin omaan tahtiin etenevästä työskentelystä ja kuuden tehtävän suorittamisesta Learn-verkko-oppimisympäristössä. Opettaja toimittaa sinulle Learn-alustan kurssiavaimen ennen opintojakson alkamista.

Kirjallisuus: Ilmoitetaan opintojakson Learn-alustalla.

Arviointi: 0-5


Yunet5 Kasvatuksen yhteiskunnallis-kulttuuriset kontekstit

Oulun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta (410087P Kasvatuksen yhteiskunnallis-kulttuuriset kontekstit)

Laajuus: 5 op

Vastuuhenkilö: Veli-Matti Ulvinen

Sisältö:

  • Yhteiskuntatieteellisen kasvatustutkimuksen perusteet
  • Kontekstin eli kulttuurin, yhteiskunnan ja ympäristön kasvulle ja kasvatukselle asettamat mahdollisuudet ja rajoitteet
  • Kasvatuksen sosiaaliset, monikulttuuriset ja oikeudelliset kysymykset
  • Kasvatusjärjestelmät osana yhteiskunnan historiallista kehitystä
  • Koulutuspolitiikka osana yhteiskuntapolitiikkaa

Opetus ja suoritustavat: 

Perusosassa (3 op) Luentoja 14 h, itsenäistä työskentelyä 67 h, oppimistehtävä ja tutkimusperustainen essee

Seminaariosassa (2 op) Pienryhmätyöskentelyä 10 h, itsenäistä työskentelyä 44 h, seminaarityö

Kirjallisuus:

Aittola, T. (toim.). (2012). Kasvatussosiologian suunnannäyttäjiä. Helsinki: Gaudeamus. (myös Ellibs https://www.ellibslibrary.com/oy/) [TAI Aittola, T. (toim.). (1999). Kasvatussosiologian teoreetikoita: Uudesta kasvatussosiologiasta oppimisen kriittiseen tarkasteluun. Helsinki: Gaudeamus.]

Antikainen, A., Rinne, R. & Koski, L. (2000–). Kasvatussosiologia. Jyväskylä: PS-kustannus. (myös Ellibs https://www.ellibslibrary.com/oy/ tai https://www.ellibslibrary.com/fi/collection)

Arviointi: 0-5


Yunet6 Koulutussosiologia 5 op

Oulun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta (413067S Koulutussosiologia)

Laajuus: 5 op

Vastuuhenkilö: Veli-Matti Ulvinen

Sisältö: Suoritetaan koulutussosiologinen projektityö esseenä, korvaavina luentosarjoina tai muulla tavoin, esimerkiksi osallistumalla tutkimus- tai muuhun koulutussosiologista asiantuntijuutta ja työelämäosaamista kehittävään projektiin.

Opetus ja suoritustavat: Suoritustavasta, kirjallisuudesta ja muista suoritukseen liittyvistä asioista sovitaan erikseen vastuuhenkilön kanssa.

Kirjallisuus (soveltuvin osin 4 teosta seuraavista):

Aittola, T. (toim). (2012). Kasvatussosiologian suunnannäyttäjiä. Helsinki: Gaudeamus.

Apple, M. W., Ball, S. J. & Gandin, L. A. (Eds.). (2010). The Routledge international handbook of the sociology of education. New York: Routledge.

Arum, R., Beattie, I. R. & Ford, K. (Eds.). (2011). The Structure of schooling: Readings in the sociology of education. Los Angeles: SAGE.

Ballantine, J. H. & Spade, J. Z. (Eds.). (2012) Schools and society: A sociological approach to education. Los Angeles: SAGE.

Demaine, J. (Ed.). (2001) Sociology of education today. London: Palgrave.

Luhmann, N. & Schorr, K-E. (2000). Problems of reflection in the system of education. Münster: Waxmann.

Rizvi, F. & Lingard, B. (2010). Globalizing education policy. London: Routledge.

Simola, H. (Ed.). (2014). Finnish education mystery: Historical and sociological essays on schooling in Finland. London: Routledge.

Torres, C. A. & Antikainen, A. (Eds.). (2003). The international handbook on the sociology of education: An international assessment of new research and theory. Maryland: Rowman & Littlefield.

Verdugo, R. R. (Ed.). (2014). Educational reform in Europe: History, culture, and ideology. Information Age Publishing.

Arviointi: 0-5


Yunet7 Koulutus- ja työmarkkinasiirtymät nuoruudessa

Turun yliopisto, Kasvatustieteiden laitos

Laajuus: 5 op

Vastuuhenkilö: Tero Järvinen

Sisältö: Opintojakson tavoitteena on perehtyä koulutus- ja työmarkkinasiirtymien kansainväliseen tutkimukseen sekä aihetta koskevaan teoreettiseen keskusteluun.

Opetus ja suoritustavat: Aihealueen kirjallisuudesta valitaan kolme vaihtoehtoa, joiden pohjalta kirjoitetaan essee.

Kirjallisuus:

Eurofound (2012) NEETs – Young people not in employment, education or training: Characteristics, costs and policy responses in Europe. Luxembourg: Publications Office of the European Union. http://www.eurofound.europa.eu/pubdocs/2012/54/en/1/EF1254EN.pdf

Eurofound (2014) Mapping youth transitions in Europe. Luxembourg: Publications Office of the European Union. https://www.eurofound.europa.eu/fi/publications/report/2014/labour-market/mapping-youth-transitions-in-europe

Furlong, A. (2009) Revisiting transitional metaphors: reproducing social inequalities under the conditions of late modernity. Journal of Education and Work 22 (5), 343-353. http://dx.doi.org/10.1080/13639080903453979

Furlong, A.; Woodman, D. & Wyn, J. (2011) Changing times, changing perspectives: Reconciling ‘transition’ and ‘cultural’ perspectives on youth and young adulthood. Journal of Sociology 47(4), 355-370.  DOI:10.1177/1440783311420787

Heinz, W. (2009) Structure and agency in transition research. Journal of Education and Work 22 (5), 391-404.  http://dx.doi.org/10.1080/13639080903454027

Lundahl, L.; Lindblad, M.; Lovén, A.; Mårald, G. & Svedberg, G. (2015) No particular way to go: Careers of young adults lacking upper secondary qualifications. Journal of Education and Work.  http://dx.doi.org/10.1080/13639080.2015.1122179

Raffe, D. (2014) Explaining National Differences in Education-work Transitions. European Societies 16 (2), 175-193. http://dx.doi.org/10.1080/14616696.2013.821619

Thompson, R. (2011) Individualisation and social exclusion: the case of young people not in education, employment and training. Oxford Review of Education 37 (6), 785-802. http://dx.doi.org/10.1080/03054985.2011.636507

Arviointi: 1-5


Yunet8 Lapsuuden ja nuoruuden historia

Turun yliopisto, Kasvatustieteiden laitos

Laajuus: 5 op

Vastuuhenkilö: Juhani Tähtinen

Sisältö: Opintojakson tarkoituksena on tutustua lapsuuteen ja nuoruuteen sekä lasten ja nuorten yhteiskunnalliseen asemaan eri aikakausina Suomessa ja muualla.

Opetus ja suoritustavat: Kirjallisuuden pohjalta tehtävä essee. Essee kirjoitetaan vähintään kahden kurssiin liittyvän kirjan pohjalta. Lisäksi esseessä voi käyttää hyväksi myös muuta kirjallisuutta.

Kirjallisuus:

Aapola, Sinikka & Kaarninen, Mervi (toim.) 2003. Nuoruuden vuosisata: suomalaisen nuorison historia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 909 & Nuorisotutkimusseura 32.

Ariès, Philippe 1996 [1962].  Centuries of childhood.

Aukia, Markku 2010. Lapset olkoot ihmisiksi. Suomen talonpoikaiskotien hiljainen kasvatus. Kansantieteellinen tutkimus. (saatavissa nettiversiona)

Huhtala, Sofia & Tähtinen Juhani 2014. Eteläpohjalaisten nuorten naisten jatkokoulutukseen liittämiä haaveita, toteutumaa ja merkityksiä 1920–1940-luvuilla Kasvatus & Aika 8 (2) 2014, 56–74. (https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68602)

Hämäläinen, Juha 2007. Lastensuojelun kehityslinjoja. Tutkimus Suomen lastensuojelun aatepohjasta ja oppihistoriasta. Kuopio: Snellman-instituutin A-sarja 22.

Kasvatus & Aika 2009:9. Lapsuuden historian teemanumero artikkelit (www.kasvatus-ja-aika.fi)

Kasvatus & Aika 2017:1. Lapsuudentutkimus teemanumeron artikkelit
(https://journal.fi/kasvatusjaaika/issue/view/4808)

Katajala-Peltomaa, Sari & Vuolanto, Ville 2013. Lapsuus ja arki antiikissa ja keskiajalla. Helsinki: Gaudeamus.

Kemppinen, Jaana 2001. Kotikasvatus kolmessa sukupolvessa. Jyväskylän yliopiston julkaisusarja Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 190.

Koskihaara, Niina,  Mäki, Maija & Schwartz, Eija 2018. Sinnikkään ja itsenäisen koululaisen muotokuva –koulukulttuurin ja koulunkäynnin muutoksia yhden suvun muisteluaineiston valossa. Kasvatus & Aika 12 (4), 54‒75. (https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/76615)

Levi, Giovanni & Schmitt Jean-Calude (toim.) 1997. A History of  Young People in the West 2. Stormy Evolution to Modern times. Cambridge: The Belknap Press of Harvard University Press.

Malinen, Antti & Tamminen, Tuomo 2017. Jälleenrakentajien lapset. Sotienjälkeinen Suomi lapsen silmin: Helsinki: Gaudeamus.

de Mause, Lloyd (toim.) 1980. The History of Childhood. London: Souvenir Press.

Montgomery, H. 2009. An Introduction to Childhood. Anthropological Perspectives on Children’s Lives. Malden, MA: Wiley-Blackwell.

Moring, Beatrice 1994. Skärgårdsbor: hushåll, familj och demografi i finländsk kustbygd på 1600-, 1700- och 1800-talen. Helsingfors: Finska vetenskaps-societeten: Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 145.

Nieminen, Juha 1995. Nuorisossa tulevaisuus. Suomalaisen nuorisotyön historia. Helsinki: Nuorisotutkimusseura r.y. ja Lasten keskus Oy.

Pollock, Linda A. 1983. Forgotten children: parent-child relations from 1500 to 1900. Cambridge: Cambridge University Press.

Sidén, Karin 2001. Den ideala barndomen. Studier i det stormaktstida barnpoträttets ikonografi och funktion. Stockholm: Raster Förlag.

Stanbridge, Karen 2008. Childhood as cognition, or taking Ariès at his word. Kasvatus & Aika /2008:4. (www.kasvatus-ja-aika.fi)

Tuomaala, Saara Työtätekevistä käsistä puhtaiksi ja kirjoittaviksi. Suomalaisen oppivelvolliskoulun ja maalaislasten kohtaaminen 1921–1939. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Bibliotheca Historica 89.

Tähtinen, Juhani 1992. Miten kasvattaa pikkulapsia: kasvatusmoraliteetin ja -suuntausten lähtökohtien muutoksia Suomessa 1850–1989 suomenkielisten kasvatus- ja hoito-oppaiden sekä aikakauslehdistön ilmaisemana. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisusarja. A, Tutkimuksia 157.

Turun yliopiston julkaisuja Annales Universitatis Turkuensis C 342. (nettiversio: https://www.utupub.fi/handle/10024/78729)

Vehkalahti, Kaisa 2008. Daughters of Penitence. Vuorela State Reform School and the Construction of Reformatory Identity, 1893–1923. Cultural History, University of Turku.

Arviointi: 1-5


Yunet9 Nuorisotutkimuksen menetelmät

YUNET – Nuorisotutkimuksen yliopistoverkosto

Vastuuyliopisto: vahvistetaan vuosittain

Ajankohta: Nuorisotutkimuspäivät ja essee

Vastuuopettaja: vahvistetaan vuosittain

Kenelle: Läsnä oleville Helsingin, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopiston tutkinto-opiskelijoille. Kurssi soveltuu osaksi kandidaatti- ja maisteriopintoja. Ks. Suoritusten rekisteröinti.

Ilmoittautuminen: [Nuorisotutkimuspäivien ilmoittautumisen dl] mennessä

Osaamistavoitteet: Opiskelija tutustuu tutkimusmenetelmiin ja eettisiin kysymyksiin tutkimuksen kohdistuessa erityisesti lapsiin ja nuoriin sekä nuorisotutkimuksen ajankohtaisiin metodologisiin keskusteluihin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää monitieteisen/yhteiskuntatieteellisen nuorisotutkimuksen metodologisia erityispiirteitä ja osaa arvioida niiden soveltuvuutta erilaisiin tutkimusaiheisiin ja -kysymyksiin.

Opintojakson kuvaus: Itsenäisesti suoritettava kurssitehtävä: osallistuminen Nuorisotutkimuspäiville ja sen pohjalta laadittava essee.

Opintojakso rakentuu vuosittain marraskuussa järjestettävien Nuorisotutkimuspäivien ympärille. Osallistuminen tapahtumaan on perustutkinto-opiskelijoille ilmaista.

Opiskelija osallistuu Nuorisotutkimuspäiville ja kuuntelee vähintään kuusi esitystä (työryhmä- tai keynote-esitys). Luennon tai työryhmän jälkeen tulee pyytää järjestäjältä, työryhmän koordinoijalta tai luennoitsijalta kuittaus luentopassiin. Opiskelija kirjoittaa tehtävänannon mukaisesti esseen kuuntelemiensa esitysten pohjalta ja ilmoitettua kurssikirjallisuutta hyödyntäen. Harjoitusaineen pituus on n. 10 sivua; lisäksi mukaan liitetään erillinen kansilehti, sisällysluettelo sekä lähdeluettelo.

Arviointi: 1-5

Suoritusten rekisteröinti: Kurssisuorituksen rekisteröinti tapahtuu oman yliopiston YUNET-koulutusyhteyshenkilön kautta. Lähtökohtaisesti kurssille (5 op) on osoitettu seuraavat korvaavuudet/kategoriat: Oulun yliopisto: 407041A, Kvalitatiivisen tutkimuksen peruskurssi; Helsingin yliopisto: sosk 5034 Lapsuuden ja nuoruuden ajankohtaisia kysymyksiä 1 tai sosk 5035 Lapsuuden ja nuoruuden ajankohtaisia kysymyksiä 2; Tampereen yliopisto: joko YKT.301 Tutkimusmetodologia, osa I tai YKT.302 Tutkimusmetodologia, osa II (sovi suorituksesta graduohjaajasi kanssa); Turun yliopisto: Muut opinnot. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK: Täydentävä osaaminen. Lisätietoja kaikissa yliopistoissa antavat YUNET-koulutusyhteyshenkilöt.


YunetX Muu vaihtuva / erikseen sovittava opintojakso (5 op)

Muita erikseen sovittavia nuorisotutkimukseen liittyviä opintojaksoja (5 op) esim. oman yliopiston tarjonnasta tai YUNETin vaihtuvista verkkokursseista


Opintojaksojen tiedot perustuvat yliopistojen opetussuunnitelmiin; siksi osa kursseista ilmoitetaan arvioitavan asteikolla 0-5 ja osa asteikolla 1-5. Numeroarvioinnin perusteena on kuitenkin aina hyväksytty kurssisuoritus. Hylätty suoritus = 0.

>> Ks. kurssitarjonta: tulevan opetuksen aikataulu ja ilmoittautumisohjeet