YUNETin kautta voi suorittaa yksittäisiä kursseja tai 25 opintopisteen laajuisen sivuaineen/valinnaisen kokonaisuuden. Opintojen soveltuvuus omaan tutkintoon tulee selvittää kotiylipistossa ennen opintoihin ilmoittautumista.
Opetussuunnitelma: Nuorisotutkimuksen perusopinnot 25 op (kokonaisuuden suorittaminen)
Opiskelijan, joka haluaa suorittaa nuorisotutkimuksesta 25 op:n laajuisen valinnaisen opintokokonaisuuden (”Nuorisotutkimuksen perusopinnot”) osaksi tutkintoaan, tulee suorittaa opetussuunnitelman mukaiset 15 op:n pakolliset opinnot sekä 10 op:n edestä valinnaisia opintoja YUNETin kurssitarjonnasta tai erikseen sovittavia nuorisotutkimuksellisia kursseja.
Verkosto-opintojen opetussuunnitelma on ohjeellinen ja saattaa päivittyä jäsenyliopistojen opetustarjonnan muutosten myötä. Kokonaisuutta suorittavan opiskelijan tulee myös ottaa huomioon, että kaikkia kursseja ei välttämättä opeteta joka vuosi. Opintokokonaisuuteen oikeuttavat 25 op:n laajuiset opinnot suositellaan suoritettavaksi kahden vuoden aikana.
>> Helsingin yliopiston opiskelija: Ks. erillinen ops
>> Tampereen yliopiston opiskelija: Ks. erillinen ops
Pakolliset opinnot (15 op)
- Yunet1 Lapset ja nuoret yhteiskunnassa (Children and Young People in Society), 5 op (HY)
- Yunet2 Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen keskeiset suuntaukset (Key Trends in Youth Work and Youth Studies), 5 op (TaY)
- Yunet3 Lapsuus tutkimuskohteena (Childhood Studies), 5 op (HY)
Valinnaisia opintoja (10 op)
Valitaan 10 op seuraavista:
- Yunet5 Kasvatuksen yhteiskunnalliskulttuuriset kontekstit (Sociocultural Contexts of Education), 5 op (OY)
- Yunet6 Koulutussosiologia (Sociology of Education), 5 op (OY)
- Yunet7 Koulutus- ja työmarkkinasiirtymät nuoruudessa (Educational and School-to-Work Transitions in Youth), 5 op (TY)
- Yunet9 Nuorisotutkimuksen menetelmät (Methods in Youth Studies), 5 op (YUNET, nuorisotutkimuspäivien yhteydessä, vaihtuva vastuuyliopisto)
- Yunet11 Pelikasvatus nuorisotyössä (Game Education in Youth Studies), 5 op (Humak, EQF-taso 6)
- Yunet12 Tulevaisuustyöskentely (Future Work), 5 op (XAMK)
- Yunet13 Nuorten elämänkulku ja sosialisaatioympäristön muutos (The Life Course of Young People and Changes in the Socialization Environment), 5 op (UTU)
- YunetX – muita erikseen sovittavia, 5 op:n laajuisia nuorisotutkimukseen liittyviä opintojaksoja esim. oman yliopiston tarjonnasta tai YUNETin vaihtuvista verkkokursseista
Opintokokonaisuuden tavoitteet
Nuorisotutkimuksen verkosto-opinnot sivuaineena/valinnaisina opintoina antaa eri alojen opiskelijoille ja nuorten parissa työskenteleville välineitä nuoriin ja nuoruuteen liittyvien ilmiöiden ymmärtämiseen ja arviointiin sekä nuorisotutkimuksellisen näkökulman hyödyntämiseen niin opinnoissa kuin työelämässä. Opintokokonaisuus tutustuttaa opiskelijan nuorisotutkimuksen historiaan, käsitteisiin, kysymyksenasetteluihin sekä metodologisiin ja eettisiin kysymyksiin erityisesti suomalaisen nuorisotutkimuksen näkökulmasta.
25 opintopisteen laajuisen opintokokonaisuuden suoritettuaan opiskelijalla on yleiskuva lapsuudesta ja nuoruudesta tutkimuskohteena, nuorisotutkimuksesta monitieteisenä tutkimusalana sekä perustiedot alan kehityksestä.
- Opiskelija osaa jäsentää nuoruutta elämänvaiheena ja yhteiskunnallisena suhteena ja
- on perehtynyt nuorten kokemuksiin ja nuorisoon liittyviin kysymyksiin esimerkiksi historian, sukupuolen, koulutuksen, kulutuksen, etnisyyden sekä yhteiskunnallisen toiminnan näkökulmista.
- Opiskelija ymmärtää nuorisotutkimuksen metodologisia erityispiirteitä ja alustavasti myös nuorisotutkimuksen suhdetta käytännön nuorisotyöhön ja nuorisopolitiikkaan.
Opintojaksojen kuvaukset
Pakolliset opintojaksot
Yunet1 Lapset ja nuoret yhteiskunnassa (Children and Young People in Society)
Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden kandidaattiopinnot (vastaava kurssi SOSK-LN501 Lapset ja nuoret yhteiskunnassa)
Laajuus
5 op
Vastuuhenkilö
Tarja Tolonen
Osaamistavoite
Opintojakson käytyään opiskelija
- osaa etsiä ja arvioida tietoa lasten ja nuorten asemasta, toiminnasta ja hyvinvoinnista suomalaisessa yhteiskunnassa
- hallitsee ja ymmärtää yhteiskuntatieteellistä keskustelua ja keskeistä lapsuuden ja nuorisotutkimuksen käsitteistöä
Sisältö
Opintojaksolla
- tarkastellaan lapsuuden ja nuorisotutkimuksen traditioita ja yhteiskunnallisia kysymyksiä
- tarkastellaan kriittisesti lasten ja nuorten asemaa, toimintaa ja kansalaisuutta koskevaa tutkimusta
- arvioidaan yhteiskunnan toimintaa ja sen instituutioita suhteessa lapsiin ja nuoriin
Toteutustapa
Verkkokurssi Helsingin Yliopiston Moodlessa.
Kirjallisuus
Tolonen, T., Aaltonen S. & Armila P. (2025) Nuoruutta tutkimassa: sosiologisen nuorisotutkimuksen käsitteitä ja keskusteluja. Vastapaino.
Muu kirjallisuus annetaan kurssilla.
Arviointi
1–5
Yunet2 Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen keskeiset suuntaukset (Key Trends in Youth Work and Youth Studies)
Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma, aineopinnot (vastaava kurssi YKT.210 Nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen keskeiset suuntaukset)
Vastuuhenkilö
Juha Nieminen
Laajuus
5 op
Osaamistavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on yleiskuva nuorisotyön ja nuorisotutkimuksen historiasta, nuorisotyön tehtävistä sekä nuorisotutkimuksen kohteista ja lähestymistavoista.
Sisältö
Opintojaksolla opiskelija
- perehtyy nuorisotyön, nuorisopolitiikan ja nuorisotutkimuksen kehitykseen
- perehtyy nuorisotyön, nuorisopolitiikan ja nuorisotutkimuksen keskeisiin käsitteisiin
- tutustuu erilaisiin tapoihin tutkia nuoruutta
Toteutustapa
Kurssi on verkkokurssi, ja se suoritetaan kokonaan etäopintoina Moodle-alustalla. Kurssi koostuu verkkomateriaalista ja kurssilla osoitettavasta kirjallisuudesta, joiden pohjalta tehdään teemallisia tehtäviä itsenäisesti ja pienryhmissä. Kurssin suorittaminen edellyttää materiaaliin perehtymistä ja tehtävien tekemistä viikoittaisen rytmin mukaan.
Kirjallisuus
Kurssilla osoitettava verkkomateriaali ja kirjallisuus.
Arviointi
1–5
Yunet3 Lapsuuden tutkimus (Childhood studies)
Helsingin yliopisto, Kasvatustieteiden kandidaattiopinnot (vastaava kurssi SOSK- LN502 Lapsuuden tutkimus)
Laajuus
5 op
Vastuuhenkilö
Satu Valkonen
Osaamistavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija
- ymmärtää lapsuutta yhteiskunnallisena ilmiönä
- osaa tarkastella ja arvioida lapsuuteen liittyviä kulttuurisia näkemyksiä
- tunnistaa lapsuudentutkimuksen erityispiirteitä
Sisältö
Opintojaksolla käsitellään
- lapsuudentutkimuksen teoreettista perustaa
- lapsuudentutkimuksen keskeisten teoreetikoiden näkemyksiä lapsuudesta
- lapsuudentutkimuksen ajankohtaisia suuntauksia
Toteutustapa
Kurssi toteutetaan verkkoluento-opetuksena. Opiskelija tekee lopputyönä kirjallisen tehtävän (esim. tentti, tieteellinen essee, luentopäiväkirja).
Kirjallisuus
Smith, C. & Greene, S. 2014. Key Thinkers of Childhood Studies. Policy Press.
Tisdall, K., Davis, J., Fry, D., Konstantoni, K., Kustatscher, M. & Maternowska, C. (toim.) (2023). Critical Childhood Studies. Global Perspectives. Bloomsbury Publishing.
Muu opettajan osoittama ajankohtainen aineisto.
Arviointi
1–5
Yunet5 Kasvatuksen yhteiskunnalliskulttuuriset kontekstit (Sociocultural Contexts of Education)
Oulun yliopisto, Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta (vastaava kurssi 410087P Kasvatuksen yhteiskunnalliskulttuuriset kontekstit)
Laajuus
5 op
Vastuuhenkilö
Veli-Matti Ulvinen
Osaamistavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
- käyttää yhteiskuntatieteellisen kasvatustutkimuksen keskeisiä käsitteitä ja analysoida niihin liittyviä peruskysymyksiä kasvun ja kasvatuksen eri konteksteissa
- tunnistaa muun muassa sosiaalisen aseman ja sukupuolen merkityksen kasvatusta ja koulutusta koskevassa keskustelussa (ml. intersektionaalisuus)
- soveltaa kasvatuksen ja koulutuksen monikulttuurisia, oikeudellisia, sosiaalisia ja vastuullisuuteen liittyviä kysymyksiä arkielämän eri tilanteissa ja ammatillisessa vuorovaikutuksessaan niin opiskelijana kuin työelämässä
- kuvata suomalaisen koulutusjärjestelmän historiallisia, yhteiskuntapoliittisia ja ammatillisia lähtökohtia
Sisältö
Opintojaksolla käsitellään
- yhteiskuntatieteellisen kasvatustutkimuksen perusteita
- kulttuurin, yhteiskunnan ja ympäristön asettamia kasvun ja kasvatuksen mahdollisuuksia ja rajoitteita (ml. esim. poliittiset, taloudelliset ja sukupuolittuneet näkökulmat)
- kasvatuksen monikulttuurisia, oikeudellisia, sosiaalisia ja vastuullisuuteen liittyviä kysymyksiä (ml. esim. sukupuolen, seksuaalisuuden ja intersektionaalisuuden näkökulmasta)
- kasvatusjärjestelmiä ja niihin liittyviä sukupuolittuneita näkökulmia osana yhteiskunnan historiallista kehitystä (ml. koulutuspolitiikka osana yhteiskuntapolitiikkaa)
- tasa-arvopolitiikka osana koulutus- ja yhteiskuntapolitiikkaa
Toteutustapa
Kurssityöskentely koostuu luennoista (tallenteet) ja niihin liittyvästä materiaalista, kurssikirjallisuudesta sekä kurssin luentojen ja kirjallisuuden sisältöjä ja opiskelijan kokemusmaailman ilmiöitä yhdistelevän oppimistehtävän suorittamisesta. Opintojaksolla käytetään Moodle-oppimisympäristöä. Numeerisesti arvioitavana suorituksena on loppuessee.
Kirjallisuus
Antikainen, A., Rinne, R. & Koski, L. (2000 tai uudempi painos). Kasvatussosiologia. PS-kustannus.
Saresma, T., Rossi, L-M. & Juvonen, T. (toim.). (2010 tai uudempi painos). Käsikirja sukupuoleen. Vastapaino.
Arviointi
1–5
Yunet6 Koulutussosiologia (Sociology of Education)
Oulun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta (vastaava kurssi 413067S Koulutussosiologia)
Laajuus
5 op
Vastuuhenkilö
Veli-Matti Ulvinen
Osaamistavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa
- arvioida koulutussosiologisen asiantuntijuuden merkitystä työelämässä kasvatuksen kentillä
- analysoida erilaisia tapoja edistää koulutusjärjestelmän kehittymistä
Sisältö
Opiskelija perehtyy oman valinnan ja kiinnostuksensa mukaan johonkin koulutussosiologiseen näkökulmaan.
Toteutustapa
Kurssi toteutetaan täysin itsenäisenä esseesuorituksena, johon opiskelija saa ohjeistuksen. Kurssilla ei ole Moodle-työtilaa, saati lukkaroituja tapaamiskertoja. Suoritustavasta, kirjallisuudesta ja muista suoritukseen liittyvistä asioista sovitaan erikseen vastuuhenkilön kanssa.
Kirjallisuus
Soveltuvin osin 4 teosta seuraavista:
Ainsworth, J. (Ed.). (2013). Sociology of education: An A-to-Z guide. Sage. https://doi.org/10.4135/9781452276151
Aittola, T. (toim.). (2012 tai uudempi painos). Kasvatussosiologian suunnannäyttäjiä. Gaudeamus.
Apple, M. W., Ball, S. J., & Gandin, L. A. (Eds.). (2010). The Routledge international handbook of the sociology of education. Routledge.
Arum, R., Beattie, I. R., & Ford, K. (Eds.). (2011). The structure of schooling: Readings in the sociology of education. Sage.
Ball, S. J. (Ed.). (2004). The RoutledgeFalmer reader in sociology of education. RoutledgeFalmer.
Ballantine, J. H., & Spade, J. Z. (Eds.). (2012). Schools and society: A sociological approach to education. Sage.
Demaine, J. (Ed.). (2001) Sociology of education today. Palgrave.
Luhmann, N., & Schorr, K-E. (2000). Problems of reflection in the system of education. Waxmann.
Mollenhauer, K. (2014). Forgotten connections: On culture and upbringing (N. Friesen, Ed.). Routledge. Taylor & Francis eBooks Complete – Unlimited user access
Rizvi, F., & Lingard, B. (2010). Globalizing education policy. Routledge.
Sanger, C. S., & Gleason, N. W. (2020). Diversity and inclusion in global higher education: Lessons from across Asia. Springer Nature. https://doi.org/10.1007/978-981-15-1628-3
Thrupp, M., Seppänen, P., Kauko, J., & Kosunen, S. (Eds.). (2023). Finland’s famous education system: Unvarnished insights into Finnish schooling. Springer. https://doi.org/10.1007/978-981-19-8241-5
Torres, C. A., & Antikainen, A. (Eds.). (2003). The international handbook on the sociology of education: An international assessment of new research and theory. Rowman & Littlefield.
Verdugo, R. R. (Ed.). (2014). Educational reform in Europe: History, culture, and ideology. Information Age Publishing.
Arviointi
1–5
Yunet7 Koulutus- ja työmarkkinasiirtymät nuoruudessa (Educational and School-to-Work Transitions in Youth)
Turun yliopisto, Kasvatustieteiden laitos (vastaava kurssi KTLS0237 Koulutus ja työmarkkinasiirtymät nuoruudessa)
Laajuus
5 op
Vastuuhenkilö
Tero Järvinen
Osaamistavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija
- tuntee koulutus- ja työmarkkinasiirtymiin liittyvää kansainvälistä tutkimusta sekä aihetta koskevaa teoreettista keskustelua
- osaa soveltaa tätä tietämystä aihealueen ilmiöiden tarkastelussa.
Sisältö
Opintojaksolla perehdytään koulutus- ja työmarkkinasiirtymien kansainväliseen tutkimukseen sekä aihetta koskevaan teoreettiseen keskusteluun.
Toteutustapa
Opintojaksolle nimetystä kirjallisuudesta valitaan kolme teosta/artikkelia, joiden pohjalta kirjoitetaan essee. Opiskelija kirjoittaa esseen valitsemastaan, aihealueen kannalta relevantista näkökulmasta, ja otsikoi esseensä itse. Esseessä on mahdollista hyödyntää myös muuta kuin opintojaksolle nimettyä kirjallisuutta. Suoritusohjeet ja tehtävän palautus: https://moodle.utu.fi/ (HAKA-kirjautuminen, ohjeet opettajalta ilmoittautumisen hyväksynnän yhteydessä)
Kirjallisuus
Brown, C., Hooley, T. & Wond, T. (2021). Personal agency and organizational attachment: A career capital perspective. British Journal of Guidance & Counselling, 51(4), 587–602. https://doi.org/10.1080/03069885.2021.1937940
Brunila, K., Mertanen, K., & Mononen Batista-Costa, S. (2020). Economic worries – Therapeutic solutions? Entrepreneurial and therapeutic governing of transitions of young people. Teoksessa K. Brunila & L. Lundahl (toim.) Youth on the move: Tendencies and tensions in youth policies and practices. Helsinki University Press, 149–166. https://doi.org/10.33134/HUP-3-8
Contini, D., Filandri, M. & Pacelli, L. (2019). Persistency in the NEET state: A longitudinal analysis. Journal of Youth Studies, 22 (7), 959‒980. https://doi.org/10.1080/13676261.2018.1562161
Eurofound (2012). NEETs – Young people not in employment, education or training: Characteristics, costs and policy responses in Europe. Publications Office of the European Union. https://www.eurofound.europa.eu/en/publications/2012/neets-young-people-not-employment-education-or-training-characteristics-costs-and
Furlong, A., Woodman, D. & Wyn, J. (2011). Changing times, changing perspectives: Reconciling ‘transition’ and ‘cultural’ perspectives on youth and young adulthood. Journal of Sociology, 47(4), 355–370. https://doi.org/10.1177/1440783311420787
Heinz, W. (2009). Structure and agency in transition research. Journal of Education and Work 22(5), 391–404. http://dx.doi.org/10.1080/13639080903454027
Jørgensen, CH., Järvinen, T. & Lundahl, L. (2019). A Nordic transition regime? Policies for school-to-work transitions in Sweden, Denmark and Finland. European Educational Research Journal, 18(3), 278–297. https://doi.org/10.1177%2F1474904119830037
Järvinen, T. (2020). Social background and labour market careers of young people: A comparison of two cohorts of Finnish young people not in employment, education or training (NEET). Teoksessa K. Brunila & L. Lundahl (toim.) Youth on the move: Tendencies and tensions in youth policies and practices. Helsinki University Press, 37‒56. https://www.hup.fi/site/chapters/e/10.33134/HUP-3-3/
Kalalahti, M. & Varjo, J. (2021). On the pathway to an unforeseeable future: An actantial analysis of career designs of young people. Young, 30(4), 327‒343. https://doi.org/10.1177%2F11033088211057369
Kleif, H.B. (2021) The temporality of being NEET: A longitudinal study of NEET occurrences among young adults in Denmark. Young, 29 (3), 217‒235. https://doi.org/10.1177/1103308820945098
Lõrinc, M., Ryan, L., D’Angelo, M. & Kaye, N. (2020). De-individualising the ‘NEETproblem’: An ecological systems. European Educational Research Journal, 19 (5), 412‒427. https://doi.org/10.1177/1474904119880402
Lundqvist, C. (2020). Time horizons in young people’s career narratives – Strategies, temporal orintations and imagned parallel futures negotiated in local settings. Education Inquiry, 11(4), 379‒396. https://doi.org/10.1080/20004508.2019.1601000
Rolfsman, E. (2020). Swedish students in the process of transition to upper secondary education – Factors of importance for educational choice and for their future. Education Inquiry, 11(4), 331–359. https://doi.org/10.1080/20004508.2020.1746480
Stauber, B., Walther, A. & Settersten, R.A. Jr. (Eds.) (2022). Doing transitions in the life course: Processes and practices. Springer. https://doi.org/10.1007/978-3-031-13512-5
Arviointi
1–5
Yunet9 Nuorisotutkimuksen menetelmät (Methods in Youth Studies)
Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (vastaavat kurssit YKT.301 Tutkimusmetodologia, osa I ja YKT.302 Tutkimusmetodologia, osa II)
Vastuuhenkilö
Heta Mulari
Osaamistavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija
- ymmärtää monitieteisen/yhteiskuntatieteellisen nuorisotutkimuksen metodologisia erityispiirteitä
- osaa arvioida erilaisten metodologisten lähestymistapojen soveltuvuutta erilaisiin tutkimusaiheisiin ja -kysymyksiin
Sisältö
Opintojakso rakentuu vuosittain marraskuussa järjestettävien Nuorisotutkimuspäivien ympärille. Nuorisotutkimuspäivillä opiskelija tutustuu
- nuorisotutkimuksen tutkimusmenetelmiin ja erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvan tutkimuksen eettisiin kysymyksiin
- nuorisotutkimuksen ajankohtaiseen metodologiseen keskusteluun
Toteutustapa
Osallistuminen Nuorisotutkimuspäiville ja sen pohjalta laadittava essee.
Opiskelija ilmoittautuu ja osallistuu Nuorisotutkimuspäiville ja kuuntelee vähintään kuusi esitystä (työryhmä- tai keynote-esitys). Luennon tai työryhmän jälkeen opiskelija pyytää järjestäjältä, työryhmän koordinoijalta tai luennoitsijalta kuittauksen luentopassiin. Opiskelija kirjoittaa tehtävänannon mukaisesti esseen kuuntelemiensa esitysten pohjalta ja ilmoitettua kurssikirjallisuutta hyödyntäen. Harjoitusaineen pituus on n. 10 sivua; lisäksi mukaan liitetään erillinen kansilehti, sisällysluettelo sekä lähdeluettelo.
Arviointi
1–5
Suoritusten rekisteröinti
Opintosuorituksen rekisteröinti tapahtuu oman korkeakoulun YUNET-koulutusyhteyshenkilön kautta. Lähtökohtaisesti opintojaksolle (5 op) on osoitettu seuraavat korvaavuudet/kategoriat: Oulun yliopisto: 414078P Tutustuminen metodologiaan ja metodiikkaan; Helsingin yliopisto: sosk 5034 Lapsuuden ja nuoruuden ajankohtaisia kysymyksiä 1 tai sosk 5035 Lapsuuden ja nuoruuden ajankohtaisia kysymyksiä 2; Tampereen yliopisto: joko YKT.301 Tutkimusmetodologia, osa I tai YKT.302 Tutkimusmetodologia, osa II (sovi suorituksesta graduohjaajasi kanssa); Turun yliopisto: Muut opinnot; Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK: Täydentävä osaaminen. HUMAK: NUKE1 Ajankohtaiset ilmiöt ja tutkimustieto nuorisotyössä.
Lisätietoja kaikissa korkeakouluissa antavat YUNET-koulutusyhteyshenkilöt.
Yunet11 Pelikasvatus nuorisotyössä (Game Education in Youth Work)
Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak (vastaava kurssi VAYP2-3001 Pelikasvatus nuorisotyössä, EQF-taso 6)
Laajuus
5 op
Vastuuhenkilö
Miki Mielonen
Osaamistavoitteet
Opintojakso antaa opiskelijalle valmiuksia
- toteuttaa pelisivistyksen ohjaamaa pelikasvatusta nuorisotyöllisessä pelitoiminnassa
- arvioida kriittisesti omaa tapaa pelikasvattaa sekä omaa suhdetta pelaamiseen ja pelikulttuuriin
- perustella pelikasvatuksen tarpeen, esimerkiksi pelikulttuurin merkityksen nuorille
- ymmärtää pelisivistyksen keskeiset sisällöt ja hahmottaa sen roolin pelikasvatuksen ohjaajana
- sanoittaa omaa työtä erityisesti työyhteisön osaamisen ja yhteistyön tukemisen näkökulmasta
- edistää yhdenvertaisuutta nuorisotyöllisessä pelitoiminnassa
- hahmottaa nuorisotyöllisessä pelitoiminnassa vaadittavaa ammatillista osaamista suhteessa ajankohtaisiin ilmiöihin, kuten e-urheiluun ja ikärajoihin
- tunnistaa pelikulttuurissa esiintyviä yhdenvertaisuutta rajoittavia ilmiöitä, erityisesti sukupuolten tasa-arvon ja teknologiataitojen oppimisen näkökulmasta
Sisältö
Opintojaksolla
- perehdytään pelikasvatukseen ja pelisivistykseen käsitteinä
- tarkastellaan nuorten pelaamista yhdenvertaisuuden näkökulmasta
Toteutustapa
Opintojakso järjestetään kokonaisuudessaan verkossa.
Opintojakso on rytmitetty siten, että jokaisella opiskeluviikolla käsitellään yksi aihe itsenäisesti opiskellen. Kuhunkin aiheeseen liittyy opiskeltavia materiaaleja (videoita, artikkeleita, oppaita) sekä tehtäviä. Opintojaksolla voi edetä omaan tahtiin myös nopeammin.
Opintojaksolla on kolme webinaaria, joiden luento-osuudet tallennetaan myöhemmin katsottaviksi. Webinaareissa on kuitenkin pääosassa yhteinen tiedontuotanto ja ryhmätyöt, ja opiskelijan tulee perehtyä etukäteen tiettyihin osa-alueisiin.
Kirjallisuus
Friman, U., Arjoranta, J., Kinnunen, J., Heljakka, K. & Stenros, J. (toim.) (2022). Pelit kulttuurina. Vastapaino. Saatavilla Humakin kirjastosta painettuna ja e-julkaisuna: https://humak.finna.fi/Record/hurma.82360
Tossavainen, T. (Toim.) (2019). Pelikasvattajan käsikirja 2. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Saatavilla osoitteessa: https://pelikasvatus.fi/pelikasvattajankasikirja2.pdf
Arviointi
Hyväksytty/Hylätty niin, että hyväksytty vastaa arvosanaa 3 asteikolla 1–5.
Yunet12 Tulevaisuustyöskentely (Future Work)
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, yhteisöpedagogikoulutus (vastaava kurssi YP00FG12, EQF-taso 6)
Laajuus
5 op
Vastuuhenkilö
Katja Komonen
Osaamistavoitteet
Opintojakson käytyään opiskelija
- ymmärtää tulevaisuustyöskentelyn teoreettiset ja käytännölliset lähtökohdat ja ennakoinnin merkityksen omalla ammattialallaan
- tietää erilaisia tulevaisuuden ennakoinnin tietolähteitä, menetelmiä ja käyttötarkoituksia
- osaa kerätä erilaisilla osallistavilla ennakointimenetelmillä tulevaisuustietoa ja analysoida, raportoida sekä hyödyntää sitä yhteisöjen ja organisaatioiden kehittämiseksi
Sisältö
Opintojaksolla käsitellään seuraavia teemoja:
- Miksi tulevaisuuden ennakointi on tärkeää?
- Mitä on tulevaisuustieto? Mitä on tulevaisuustyöskentely?
- Mitä ovat ennakointimenetelmät ja miten niitä käytetään?
- Miten tulevaisuustyöskentelyssä voidaan erilaisilla ennakointimenetelmillä kerätä, analysoida ja raportoida tulevaisuutta koskevaa tietoa sekä hyödyntää sitä päätöksenteossa?
Toteutustapa
Opintojakso toteutetaan verkkototeutuksena Learn-oppimisympäristössä. Opintojakso koostuu useammasta pienestä verkkotehtävästä sekä verkkokeskusteluun osallistumisesta. Opintojakso ei sisällä kontaktiopetusta verkossa, ryhmätyöskentelyä tai tenttejä.
Kirjallisuus
Aalto, H-K. ym. (toim.) 2022. Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä. Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian julkaisuja 1/2022. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-249-563-1
Dufva, M. ym. 2024. Tulevaisuusvalta. Lisää ääniä tulevaisuuskeskusteluun. Sitra. Muistio 18.1.2024. https://media.sitra.fi/app/uploads/2024/01/sitra_tulevaisuusvalta.pdf
Leirimaa, T. & Viljakainen, K. (toim.) 2023. Osallistavaa ennakointia. Kehittäjän tulevaisuustyöpajamenetelmät. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Xamk Inspiroi 79. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-562-8
Opiskelijan itse etsimä / Learn-alustalta valitsema ennakointimenetelmiä koskeva aineisto.
Rantaniva, A. & Eerikäinen, V. 2024. Tulevaisuusvalmentajan opas. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Oppimateriaalit 6. https://julkaisut.xamk.fi/materiaali/tulevaisuusvalmennus/
Sitran tuoreimmat megatrendejä ja heikkoja signaaleja koskevat aineistot.
Arviointi
1–5
Yunet13 Nuorten elämänkulku ja sosialisaatioympäristön muutos (The Life Course of Young People and the Change in the Socialization Environment)
Turun yliopisto, Kasvatustieteiden laitos (vastaavan kurssi KTLS0227-3005 Nuorten elämänkulku ja sosialisaatioympäristön muutos)
Laajuus
5 op
Vastuuhenkilö
Hanna Nori ja Markku Vanttaja
Osaamistavoitteet
Opintojakson käytyään opiskelija
- tuntee elämänkulun tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ja teoreettisia lähtökohtia
- ymmärtää yhteiskunnan rakenteellisten tekijöiden merkityksen yksilön elämänkulussa
Sisältö
Kurssilla perehdytään viime vuosikymmeninä tapahtuneisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin sekä tarkastellaan niiden yhteyttä nuorten elämänkulun ja identiteetin muotoutumiseen. Elämänkulkuun vaikuttavina sosialisaatioympäristöinä tarkastellaan mm. perheen, koulumaailman, vertaisryhmien, vapaa-ajan harrastusten ja median roolia.
Toteutustapa
Luentotallenteet (2 kpl) sekä oheiskirjallisuus, joiden pohjalta laaditaan kirjalliset oppimistehtävät. Oppimistehtävä toteutetaan 5–7 sivun laajuisena esseenä, jossa hyödynnetään kurssin luentoja, oheiskirjallisuutta sekä tarvittaessa muita tieteellisiä lähteitä. Arvioinnissa painotetaan pohdinnan syvällisyyttä, argumentoinnin selkeyttä ja tieteellisten lähteiden johdonmukaista käyttöä. Hyväksyttyyn kurssisuoritukseen vaaditaan 2 esseetä.
Kirjallisuus
Coffey, J. & Farrugia, D. (2014). Unpacking the black box: The problem of agency in the sociology of youth. Journal of Youth Studies, 17(4), 461–474. https://doi.org/10.1080/13676261.2013.830707
Cohen, S. (1972). Folk devils and moral panics: The creation of the mods and rockers. Basil Blackwell. https://infodocks.wordpress.com/wpcontent/uploads/2015/01/stanley_cohen_folk_devils_and_moral_panics.pdf
Elder, G.H. Jr. (1998). The life course as development theory. Child Development, 1, 1–12. https://doi.org/10.2307/1132065
Elder, G.H. Jr., Kirkpatrick Johnson, M. & Crosnoe, R. (2003). The emergence and development of life course theory. In J.T. Mortimer & M.J. Shanahan (Eds.), Handbook of the life course. Kluwer, 3–19.
Evans, K. (2008). Concepts of bounded agency in education, work, and the personal lives of young adults. International Journal of Psychology, 42(2), 85–93. https://doi.org/10.1080/00207590600991237
Heinonen, V. (2007). Mainonta, brandit ja nuoret: Kamppailua nuorten huomiosta kulutuskulttuurissa. Nuorisotutkimus, 25(1), 36–52.
Hitlin, S. & Kirkpatrick Johnson (2015). Reconceptualizing agency within the life course: The power of looking ahead. American Journal of Sociology, 120(5), 1429–1472. https://doi.org/10.1086/681216
Karvonen, S. & Rahkonen, O. (2000). Nuorten elämäntyylin ja terveyskäyttäytymisen kulttuurinen vaihtelu. Yhteiskuntapolitiikka, 65(2), 135–145. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/100801/002karvonen.pdf?sequence=1
Marttunen, M. & Haravuori, H. (2015). Nuorison tilanne: Miksi nuoret syrjäytyvät vai syrjäytyvätkö? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.julkari.fi/handle/10024/136760
Mayer, K.U. (2004). Whose lives? How history, societies, and institutions define and shape lfe courses. Research in Human Development, 1(3), 161–187. https://doi.org/10.1207/s15427617rhd0103_3
Pecoraro, M. (2016). Eettinen kuluttaminen kulutuskulttuurissa. Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_55105
Salo, U-M. & Sallamaa, S. (2020). Talous, kulutus ja erilaiset elämäntyylit lasten puheissa. Nuorisotutkimus, 38(2), 3–21. https://journal.fi/nuorisotutkimus/issue/view/8347/1485
Spencer, G. & Doull, M. (2015). Examining concepts of power and agency in research with young people. Journal of Youth Studies, 18(7), 900–913. https://doi.org/10.1080/13676261.2014.1001827
Springhall, J. (1998). Youth, popular culture and moral panics: Penny gaffs to gangsta-rap, 1830−1996. McMillan.
Suoninen, M. (2003). Rockriehasta viihdefestariksi: Päivälehtien Ruisrock-kirjoitusten yleisökuvat moraalisäätelyn näkökulmasta. Nuorisotutkimus, 21(1), 37–58.
Toikka, E. & Haanpää, L. (2020). Kulutusasenteet ja taloudellinen eriarvoisuus nuorten elämääntyytyväisyyden määrittäjinä. Nuorisotutkimus, 38(4), 19–35.
Tolonen, T. (2008). Menestys, pärjääminen ja syrjäytyminen: Nuorten elämäntyylit ja luokkaerot. Teoksessa T. Tolonen (toim.), Yhteiskuntaluokka ja sukupuoli. Vastapaino, 226–254.
Vanttaja, M. (2005). Mediakulttuuri, koulu ja moraalinen säätely. Kasvatus, 36(1), 52–64.
Vanttaja, M., Järvinen, T. & Norvanto, T. (2017). Mediakulttuuri, koulu ja moraalinen säätely Opettaja-lehdessä 2000-luvulla. Kasvatus & Aika, 11(2), 5–22. https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68713/30142
Vanttaja, M., Nori, H. & Kinnari, H. (2024). Kykyjensä epäilijät – Yliopisto-opiskelijoiden huijarisyndrooma ja sen yhteys luokkataustaan, sukupuoleen ja ikään. Kasvatus, 55(3), 239–255. https://doi.org/10.33348/kvt.145789
Vanttaja, M. & Tähtinen, J. & Zacheus, T. & Koski, P. (2017). Liikkumattomuuden jäljillä: Pitkittäistutkimus vähän liikuntaa harrastavien nuorten liikuntasuhteesta ja liikunta-aktiivisuuden muutoksista. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura. https://edition.fi/nuorisotutkimusseura/catalog/view/299/235/813-1
Wilska, T.-A., Tuominen, J. & Luoma-aho, V. (2022). Kuluttajaboikotit ja cancel-kulttuuri. Teoksessa H. Kantanen & M. Koskela (toim.), Poikkeuksellinen viestintä. ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry, 144–158.
Zacheus, T. (2008). Luonnonmukaisesta arkiliikunnasta liikunnan eriytymiseen: Suomalaiset liikuntasukupolvet ja liikuntakulttuurin muutos. Turun yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-3551-2
Arviointi
Hyväksytty/Hylätty niin, että hyväksytty vastaa arvosanaa 3 asteikolla 1–5.
Opintojaksojen tiedot perustuvat yliopistojen opetussuunnitelmiin; siksi osa kursseista ilmoitetaan arvioitavan asteikolla 0-5 ja osa asteikolla 1-5. Numeroarvioinnin perusteena on kuitenkin aina hyväksytty kurssisuoritus. Hylätty suoritus = 0.
>> Ks. kurssitarjonta: tulevan opetuksen aikataulu ja ilmoittautumisohjeet
YUNET - Nuorisotutkimuksen yliopistoverkosto 